Politiikkaan tarvitaan näyttöön perustuvaa tietoa
Tutkittu tieto sivuutetaan usein päätöksenteossa, vaikkei kukaan kehtaa kiistää sen merkitystä. Tiedeyhteisön tulee pitää huoli siitä, että jos poliitikko tekee tyhmän päätöksen, puolustuksena ei saa olla, että ?me emme tienneet?, kirjoittaa kansleri Kari Raivio.
Hysteriasta kohti traumaperäisiä häiriöitä
Psyykkisen traumatisoitumisen keskeisen merkityksen tunnistaminen lisää ymmärrystä monesti selittämättömiltä näyttäville kehon ja mielen oireille. Kehittyvä neurotutkimus tuo tietoa vielä nykyisinkin kiistanalaisista traumaperäisistä, somatoformisista ja dissosiaatiohäiriöistä.
Lumelääkitys ei olekaan lumetta
Tähän asti on ajateltu plasebon tarkoittavan vain lääkkeiksi naamioituja pillereitä, mutta uusien tutkimustulosten valossa kyse on paljon monimutkaisemmasta asiasta. Lumehoito saa nimittäin mitattavia muutoksia aikaan aivoissa ja tätä tietoa voidaan hyödyntää hoitosuhteen rakentamisessa.
Lääkärin eettiset ohjeet uudistetaan Osa IV: Potilaan itsemääräämisoikeus
Lääkärin eettisten ohjeiden uudistamisen viimeinen vaihe on nyt käsillä. Tässä osassa pohditaan potilaan itsemääräämisoikeutta. Ota kantaa! Voit kommentoida esitystä jutun lopussa olevalla keskustelutaululla tai Potilaan Lääkärilehden Facebook-sivuilla.
Kandit eivät jatkossa päivystä yksin
Vielä tällä hetkellä lääketiedettä viisi vuotta opiskelleet saavat toimia terveyskeskuspäivystyksissä niin, että turvana on puhelimen päässä oleva takapäivystäjä. Vuoden 2015 alusta päivystysyksikössä on oltava paikalla kaikkina vuorokauden aikoina laillistettu lääkäri.
Biopankeissa tuskaillaan sattumalöydösten problematiikkaa
? Jos näytteen luovuttaja haluaisi tietää kaiken, mitä hänestä on löydetty, biopankeille tiedon ilmoittaminen ja selittäminen tarkoittaisi valtavaa työmäärää, tutkimusprofessori Helena Kääriäinen valottaa tutkijoiden kohtaamia käytännön ongelmia.