Potilaan kertomus ja lääkärin tulkinta

Potilaan kertomus ja lääkärin tulkinta Kuva 1 / 1

Potilas ojensi arasti kätensä. Hänen sormensa olivat kylmät ja karheat. Hän istui tuolin reunalle, kohensi hamettaan ja nosti käsilaukun syliinsä.

Kyseessä on 52-vuotias nainen. Painoindeksi 28.

Hän katseli hetken ympärilleen, hieroi kädellä niskaansa ja sanoi hartioiden särkevän niin, ettei nukutuksi saanut. "Ranteitakin särkee joskus aamuisin, ettei kahvikuppi tahdo pysyä kädessä. Tänä aamuna tiputin maitopurkin lattialle, kun koski niin."

RR 155/98, p 75, tas, cor et pulm ausc. ei erit.

"Pillereitten avulla minä olen töissä sinnitellyt. Monta kuukautta sitä on saanut tehdä kahden ihmisen työt ja nyt ne ovat lisäämässä siivottavia alueita entisestään. Tulosta kun pitää tehdä." Hän hymähti ja katseli käsiään: "Kulumiksi ne ovat näitä sanoneet."

Oik pip II, III, vas. mcp III, IV, palpatorista arkuutta. Ranteissa ei erit. Puristusvoima 0.5/0.5. Tinell -/-. Olkanivelten liikeradat täydet. Kaularangan rotaatiot 60/60. Rtg:ssä kämmenissä alkavaa kärkijäsenten artroosia, ultraäänellä päkiöissä ei synoviitteja.

"Ettei se kuitenkin ole reumaa, kun sitä on suvussakin ollut?" Hän taivutteli sormiaan. "Äidin siskolla oli, kyynärsauvoilla kulki. Äidilläkin on niveliä särkenyt aina. Ja serkulla on sitä fibromyalgiaa."

La 8, CRP alle 10, reumafaktori, tuma-vasta-aineet, HLA B-27, klamydia, borrelia, parvo-va:t neg.

Potilas kaivoi käsilaukusta lääkepurkin. "Näitä minä olen ottanut. Nämä ovat hyviä. Tahtovat vain käydä vatsalle. Tähysti ne sen vatsankin, mutta ei ne mitään sanoneet. Jotain pillereitä ne antoi ja on ne auttaneetkin. Vaan en minä tiedä, kipeä se on aina kuitenkin."

Pentax EC-3830FK -video esteettä esofagukseen ja ventrikkeliin. Väljyyttä cardian seudussa. Ei esofagiittimuutoksia. Corpusalueella prominentti limakalvo. Antrumperistaltiikka symmetristä, antrumissa pientä pinnallista punoitusta. Pylorus symmetrinen, sulkeutuu hyvin. Bulbuksessa lievää punoitusta, ohutsuolen alkupää normaali. Biopsioissa ei erityistä. HUT -.

"Voisiko se johtua selästä?" Hän ojentautui ja paineli selkäänsä. Hän kertoi selän olleen joskus niin kipeä, ettei pystynyt iltaisin nostamaan äitiään vuoteeseen ilman miehen apua. Mutta usein oli pakko pärjätä yksin, kun mies oli viikot muualla työssä. Silloin kun työtä oli.

"Hyvä mies se muuten, paitsi kun työttömänä ollessa ratkeaa juomaan. On se silloin pahapäinen." Hän vaikeni hetkeksi ja siveli käsilaukkuaan. "Kun lapsetkaan eivät enää ole auttamassa. Ovat lähteneet opiskelemaan. Vaan hyvä on kun opiskelevat, että helpommalla pääsisivät", hän sanoi hiljaa. "Mikähän siinäkin on, kun veriarvot on hyvät ja silti aina väsyttää?"

Hb 138, leuc 6.8, tromb 361, diffi normaali, TSH 1.2, B-Gluc 4.8, PLV puhdas.

"Kaipa niitä kulumia on tullut, kun on saanut ikänsä tehdä työtä", hän huokaisi ja katsoi lääkäriä silmiin. "Lapsesta saakka sai tottua kovaan työhön. Meitä oli yhdeksän lasta. Nälässä ei koskaan tarvinnut olla eikä rikkinäisissä, mutta mitään ylimääräistä ei ollut. Isä oli haavoittunut sodassa. Rakennuksilla se oli minkä pystyi. Pientilan parista lehmänkantturasta piti leipä saada. Aina oltiin työtä tekemässä." Hän puristi laukkuaan ja toisti, kuin itsekseen: "Aina työtä tekemässä."

Thoraxissa ei ajankohtaista. Lannerangassa todetaan viisi lannetyyppistä nikamaa. Lordoosi oiennut. LI-III päätelevyissä pieniä interspongioottisia hernioitumia. LV 1–2 mm retropositiossa LIV:ään nähden. Nikamaväleissä LIV-V-SI madaltumista. Luustokartassa vähäistä kertymää vas. S-I-nivelessä. Magneettikuvassa ei sakroiliittiin viittavaa.

"Vaan olin minä sielläkin kuntoutuksessa. Siellä minä voin hyvin. Ei tarvinnut koko ajan olla toisten jälkiä siivoamassa. Ja oli siellä huonompiakin. Kyllä sitä saa ihminen olla tyytyväinen, kun on kävelykyky tallella. Kun sen äidinkin kanssa joutuu öitä valvomaan, eikä kotiapuja saa enää millään. Ei vaikka kuinka anelisi. Oli hän siellä vuodeosastolla viikon ja silloin minä nukuin. Hyvä kun välillä heräsin töihin."

Beck 11.

"Sain minä niitä masennuslääkkeitäkin. Vaan en minä niitä pystynyt käyttämään. Niistä yksistä tuli huono olo ja ne toiset olivat niin kalliita, ettei niihin meikäläisen rahat riitä. Ehkä ne auttoivatkin. En minä osaa sanoa."

Potilas havahtui ja etsi katseellaan seinältä kelloa. "Tässä minä vien tohtorilta kallista aikaa", hän sanoi ja avasi laukkunsa. "Jos minä saisin tämän särkylääkereseptin uusittua, ja tätä unilääkettä minä joskus otan, kun oikein väsyttää, mutta uni ei aina tule. Ja jos minä hierontatalapun saisin myös."

G44.2, M54.9, F32.0.

Potilas katseli lääkärin käsiä tämän uusiessa reseptit ja kirjoittaessa lähetteen fysikaaliseen hoitoon. Hän tarkasteli lähetettä ja varmisti vielä, että saisi myös hierontaa, kun se tuntui parhaiten auttavan. Hän taitteli paperit huolellisesti käsilaukkuunsa ja napsautti sen kiinni.

Potilas nousi ylös, suoristi hamettaan ja ojensi kätensä. "Kiitos kun kuuntelitte", hän sanoi, hymyili hieman ja lähti.

Raimo Puustinen

Kirjoittaja on tamperelainen yleislääketieteen erikoislääkäri, joka hämmästelee tällä palstalla terveydenhuollon ilmiöitä.

Kertomus on julkaistu aiemmin Duodecim-lehdessä 2000;116(23):2710-2712. Potilastapaus on kuvitteellinen ja kaikki yhteydet todellisiin henkilöihin ovat puhtaasti satunnaisia.

Lue myös muita Raimo Puustisen kirjoituksia:
Onko työni turhauttavaa?
Naisentappaja
Maahanmuuttajapotilaan kipu


Oletko jo lukenut nämä?