Unihäiriöt ovat yleisiä ja voivat ilmetä vaikeutena nukahtaa, toistuvina heräämisinä tai unen huonona laatuna. Tilapäiset univaikeudet ovat tavallisia, mutta pitkittyessään ne voivat viitata unihäiriöön, joka edellyttää lääketieteellistä arviota.
Väsymys on yleinen oire, joka selittyy usein kuormituksella, vähäisellä unella tai tilapäisellä stressillä. Jos väsymys kuitenkin pitkittyy tai siihen ei ole ilmeistä syytä, taustalla voi olla sairaus, joka edellyttää lääketieteellistä selvitystä.
Verivirtsaisuus saattaa näkyä virtsassa, mutta ei välttämättä aina. Joskus se huomataan vain virtsatutkimuksessa. Verivirtsaisuus edellyttää aina lääketieteellistä selvitystä, sillä sen taustalla voi olla useita eri syitä, osa niistä vakavia.
Rintakipu on yleinen oire, joka herättää usein huolta vakavasta sairaudesta. Useimmiten rintakivun taustalla on kuitenkin muu kuin sydänperäinen syy. Joissakin tilanteissa rintakipu edellyttää välitöntä lääkärin arviota, minkä vuoksi oireen luonne ja yhteys muihin oireisiin on tärkeää tunnistaa.
Syvä laskimotukos on tila, jossa verihyytymä muodostuu syvään laskimoon, useimmiten alaraajaan. Sairaus voi kehittyä vähäoireisesti, mutta hoitamattomana se voi johtaa vakaviin komplikaatioihin. Siksi oireiden tunnistaminen ja oikea-aikainen hoito on tärkeää.
Keuhkoahtaumatauti on hitaasti etenevä keuhkosairaus, joka heikentää hengitystä ja fyysistä suorituskykyä. Oireet voivat alkuvaiheessa olla lieviä, minkä vuoksi sairaus todetaan monilla vasta, kun se on jo ehtinyt vaikuttaa arjen toimintakykyyn.
Virtsarakon syöpä on yksi yleisimmistä virtsateiden syövistä, ja sen ennuste vaihtelee suuresti taudin levinneisyyden mukaan. Osa kasvaimista todetaan varhaisessa vaiheessa, jolloin hoitoennuste on hyvä, mutta pitkälle edennyt sairaus on edelleen hengenvaarallinen.
Keuhkoembolia on vakava tila, jossa veritulppa tukkii keuhkovaltimon tai sen haaran. Oireet voivat alkaa äkillisesti ja vaihdella lievistä hengenvaarallisiin. Nopealla tunnistamisella ja hoidolla on keskeinen merkitys ennusteen kannalta.
Huimaus on yleinen oire, joka voi ilmetä monin eri tavoin. Se voi tuntua pyörimisenä, heikotuksena tai tasapainon horjumisena. Useimmiten huimaus on vaaraton ja ohimenevä, mutta joissakin tilanteissa se edellyttää lääkärin arviota.
Munuaissairaudet ovat usein pitkään oireettomia, vaikka munuaisten toiminta heikkenisi merkittävästi. Monilla sairaus todetaan vasta verikokeiden perusteella, eikä potilas ole välttämättä huomannut mitään poikkeavaa voinnissaan. Tämä tekee munuaissairauksista erityisen haastavia tunnistaa ajoissa.
Virtsarakon syöpä on virtsateiden pahanlaatuinen kasvain, joka todetaan usein virtsaamisessa havaittavien muutosten perusteella. Sairaus voi alkuvaiheessa olla vähäoireinen, ja siksi oireiden tunnistaminen ja ajoissa tehtävät tutkimukset ovat keskeisiä.
Diabetes on aineenvaihduntasairaus, jossa veren glukoosipitoisuus on pitkäaikaisesti koholla. Sairaus voi kehittyä hitaasti ja olla pitkään vähäoireinen, minkä vuoksi se todetaan usein verikokeiden perusteella. Diabeteksen hoito ja seuranta perustuvat sairauden tyyppiin ja yksilölliseen arvioon.
Munuaisten vajaatoiminta tarkoittaa tilaa, jossa munuaisten kyky poistaa kuona-aineita ja säädellä elimistön nestetasapainoa heikkenee. Sairaus voi kehittyä hitaasti ja olla pitkään vähäoireinen, minkä vuoksi se todetaan usein verikokeiden perusteella.
Uniapnea on yksi yleisimmistä unenaikaisista hengityshäiriöistä, mutta suuri osa sairastavista on edelleen ilman diagnoosia. Sairaus voi heikentää vireyttä, työkykyä ja turvallisuutta arjessa, vaikka oireet jäävät usein huomaamatta.
Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, ja sen esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Monilla sairaus todetaan vasta sattumalta, vaikka eteisvärinä voi lisätä merkittävästi aivohalvauksen riskiä ja heikentää toimintakykyä.
Virtsatietulehdus on tavallinen bakteerin aiheuttama infektio, joka alkaa usein virtsatessa tuntuvalla kirvelyllä. Oireet voivat vaihdella lievistä voimakkaisiin, ja hoidon tarve arvioidaan oireiden ja potilaan tilanteen perusteella.
Uniapnea on unenaikainen hengityshäiriö, jossa hengitys katkeilee toistuvasti unen aikana. Sairaus heikentää unen laatua ja voi vaikuttaa vireystilaan sekä terveyteen. Uniapnea todetaan tutkimuksilla, ja hoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti.
Verenpainetauti on yleinen sairaus, joka lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Kohonnut verenpaine ei yleensä aiheuta oireita, ja se todetaan usein mittausten yhteydessä. Hoidon tarve arvioidaan verenpainearvojen ja kokonaisriskin perusteella.
Kolesteroli on rasva-aine, jota elimistö tarvitsee solujen ja hormonien rakennusaineena. Veren LDL-kolesterolin pitoisuutta käytetään sydän- ja verisuonisairauksien riskin arvioinnissa. Tässä artikkelissa kuvataan, mitä korkea LDL-kolesteroli tarkoittaa, miten se todetaan ja milloin hoitoa harkitaan.
Keuhkokuume on keuhkokudoksen tulehdus, joka aiheutuu tavallisimmin bakteerin tai viruksen aiheuttamasta infektiosta. Sairaus voi olla lievä tai vaikea, ja sen hoidon tarve arvioidaan oireiden ja potilaan yleiskunnon perusteella.
Alavatsakipu on yleinen oire, joka voi johtua useista eri syistä. Kipu voi olla äkillistä tai pitkittynyttä ja sen voimakkuus vaihtelee. Tässä artikkelissa kuvataan alavatsakivun tavallisimpia syitä, tutkimuksia ja hoidon periaatteita.
Psoriasis on pitkäaikainen ihosairaus, jolle ovat tyypillisiä tulehdukselliset ja hilseilevät ihoalueet. Sairauden vaikeusaste ja oireiden laajuus vaihtelevat. Tässä artikkelissa kuvataan psoriasiksen keskeiset oireet, syyt, diagnostiikka ja hoito.
Influenssa on influenssavirusten aiheuttama hengitystieinfektio, joka alkaa usein äkillisesti. Influenssaa esiintyy vuosittain epidemioina, ja A-influenssa on yksi sen päätyypeistä. Tässä artikkelissa kuvataan A-influenssan oireet, tartunta, diagnostiikka ja hoito.
