Iholle voi joskus ilmaantua pieniä punaisia tai tummanpunaisia pisteitä, jotka ovat verenpurkaumia eli petekioita. Niitä voi syntyä esimerkiksi infektion yhteydessä, mutta joskus taustalla voi olla veren hyytymiseen liittyvä häiriö. Jos petekioihin liittyy korkea kuume tai yleisvointi heikkenee, tarvitaan päivystyksellinen arvio.
Jos päätä särkee heti herätessä, se saattaa ihmetyttää. Esimerkiksi uniapnea ja hampaiden narskuttelu voivat oireilla aamupäänsärkynä. Toisaalta taustalla voivat olla samat tavalliset tekijät, jotka aiheuttavat päänsärkyä muulloinkin, kuten liian vähäinen uni.
Kynsi voi irrota osittain tai kokonaan esimerkiksi iskun, toistuvan mekaanisen rasituksen tai infektion seurauksena. Joskus kynsi irtoaa ilman selvää vammaa. Se, alkaako irtoaminen kynnen kärjestä vai tyvestä, antaa vihjeitä mahdollisesta syystä.
Jalkojen paleleminen ei yleensä tarkoita, että verenkierrossa olisi jotain vialla. Viileässä varpaiden verisuonet supistuvat kaikilla, mutta toisilla herkemmin kuin toisilla. Jos jalat kuitenkin kylmenevät poikkeavasti tai oireeseen liittyy värimuutoksia, kipua tai kävellessä ilmaantuvaa pohjekipua, oireet kannattaa selvittää.
Nenä voi vuotaa tai olla jatkuvasti tukossa, vaikka flunssaa ei olisi eikä allergiatutkimuksissa löytyisi allergiaa. Silloin kyse voi olla ei-allergisesta nuhasta, jonka taustalla voivat olla esimerkiksi kuiva sisäilma, muut ympäristön ärsykkeet, nenän rakennet ja jopa lääkkeet tai hormonitoiminta.
Lonkan ulkosyrjällä tuntuva kipu voi hankaloittaa kävelyä, portaiden nousua ja nukkumista. Erityisen tyypillistä on, että kipeän lonkan päällä makaaminen sattuu. Usein kyse on reisiluun ison sarvennoisen alueen kiputilasta, jonka taustalla voi olla pakaralihasten jänteiden kiinnityskohtien muutoksia tai lonkan limapussin tulehdus.
Jalkapohjien polttelu, kuumotus tai pistely voi johtua monesta syystä. Jos oireeseen liittyy puutumista tai tuntohäiriöitä ja sitä esiintyy etenkin molemmissa jaloissa, taustalla voi olla ääreishermojen toimintahäiriö. Myös paikallinen hermopinne tai ihosairaus voi aiheuttaa samantyyppistä oiretta.
Käsien vapina voi säikäyttää, mutta useimmiten sen taustalla ei ole Parkinsonin tauti. Vapinaa esiintyy ajoittain kaikilla esimerkiksi väsymyksen, jännityksen tai runsaan kofeiinin käytön yhteydessä. Jos vapina on jatkuvaa tai haittaa tavallisia toimintoja, sen syy kannattaa selvittää.
Leukakipu voi olla peräisin leukanivelestä tai puremalihaksista, mutta kipu voi tulla myös hampaasta, poskiontelosta tai hermosta. Kivun luonne, sijainti ja sitä pahentavat tilanteet antavat vihjeitä syystä, mutta pitkittyvä tai voimakas leukakipu kannattaa tutkia.
Kipeät ja toistuvasti halkeilevat suupielet voivat olla merkki suupielitulehduksesta eli angulaarisesta keiliitistä. Tulehdusta esiintyy erityisesti lapsilla ja iäkkäillä, mutta sitä voi tulla kaikenikäisille. Taustalla voi olla kosteuden aiheuttama ihoärsytys ja mikrobien lisääntyminen, ja joskus toistuvaan vaivaan liittyy myös jokin altistava tekijä.
Jos janon tunne kuitenkin jatkuu ilman syytä ja samalla virtsaaminen lisääntyy, diabetes on yksi mahdollinen selitys. Jatkuva jano ei silti yksin tarkoita diabetesta, vaan taustalla voi olla esimerkiksi suun kuivuus tai harvinaisempi neste- ja hormonitasapainon häiriö.
Öisin hikoileminen ei tarkoita, että kyse olisi sairaudesta. Liian lämmin makuuhuone tai paksu peitto voivat saada kenet tahansa hikoilemaan. Varsinaisesta yöhikoilusta puhutaan, kun hikoilua esiintyy toistuvasti ja niin paljon, että se häiritsee unta.
Kyljessä tuntuva kipu voi olla peräisin rintakehän lihaksista tai kylkiluista, mutta joskus syy löytyy virtsateistä, keuhkoista tai vatsaontelon elimistä. Kivun voimakkuus ja sijainti sekä esimerkiksi kuume, virtsaamisoireet, hengitysoireet tai ihomuutokset auttavat selvittämään, mistä kipu johtuu.
Sienimyrkytyksen oireet ja vakavuus riippuvat siitä, mitä sientä on syöty ja kuinka paljon. Osa sienistä aiheuttaa lähinnä vatsaoireita, mutta Suomessa kasvaa myös sieniä, joiden myrkyt voivat vaurioittaa maksaa tai munuaisia ja aiheuttaa hengenvaarallisen myrkytyksen.
Matala verenpaine ei ole automaattisesti merkki sairaudesta. Erityisesti nuorilla ja muuten terveillä ihmisillä verenpaine voi olla selvästi keskimääräistä matalampi ilman mitään oireita tai haittaa. Merkitystä on ennen kaikkea sillä, aiheuttaako matala verenpaine huimausta, heikotusta tai pyörtymistä ja onko verenpaine laskenut aiemmasta.
Päiväkodin aloittamisen jälkeen voi tuntua, että lapsi on jatkuvasti nuhainen, yskii tai sairastaa uutta kuumetautia. Pienten lasten toistuvat hengitystieinfektiot ovat kuitenkin tavallisia, ja sairastelu lisääntyy usein juuri päivähoidon alkaessa. Syynä ovat ennen kaikkea lisääntyneet kontaktit muihin lapsiin ja lukuisiin hengitystieviruksiin.
Lomalla nukkumaanmeno ja herääminen siirtyvät helposti tavallista myöhemmäksi. Kun arki alkaa, uni ei välttämättä tulekaan toivottuun aikaan ja aamulla herääminen tuntuu vaikealta. Lue vinkkimme, mitä tehdä, kun loma on sotkenut unirytmin.
Ampiaisen pisto aiheuttaa useimmille kipua, punoitusta ja turvotusta vain pistoskohdassa. Kyse on yleensä ampiaisen myrkyn aiheuttamasta paikallisreaktiosta, ei ampiaisallergiasta. Jos oireet leviävät muualle kehoon tai hengitys vaikeutuu, kyse voi kuitenkin olla vakavasta allergisesta reaktiosta.
Borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus eli TBE ovat kaksi eri puutiaisten levittämää sairautta. Borrelioosin aiheuttaa bakteeri, ja sitä hoidetaan antibiooteilla. TBE on virustauti, johon ei ole syynmukaista lääkehoitoa, mutta sitä vastaan voidaan rokottaa.
