Kaikki artikkelit
-
Kolmannes suomalaisista kärsii purentaelimistön ongelmista
Apua neuvonnasta ja lihasharjoittelusta, purentakiskosta ei lisähyötyä.
-
Tietoturvan puutteet ovat usein inhimillisiä
On inhimillistä, että tietoturvasta pyritään helposti oikaisemaan, kun varsinaisen hoitotyönkin kanssa on kiire.
-
Koronarajoitukset ovat ajaneet vanhuksia vaikeaan tilanteeseen
Epidemian vaikutukset yltävät kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
-
Koulutus ja ammatillinen tausta ennustavat vanhuuden kognitiota
Muistia ja tiedonkäsittelytaitoja vanhuudessa ennustavat myös keski-iässä mitatut sydän- ja verisuonitautien riskitekijät.
-
Pandemia luo tilaa salaliittoajattelulle
Yhä useampi ihminen on alkanut kiistää tieteellisen tiedon ja asiantuntijoiden luotettavuuden.
-
Sydänkuolemat ovat yleisempiä rintasyövän sairastaneilla
Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden huolellinen hoito on tässä potilasryhmässä tarpeen.
-
Ultraäänellä hoitoa masennukseen ja pakko-oireisiin
Vakavia haittavaikutuksia tai kognition heikkenemistä ei tutkimuksissa havaittu.
-
Ilmastohuoli tulee neuvolaankin
Asiakkaat ovat ilmasto-ongelmista tietoisempia kuin terveydenhuolto, sanoo terveydenhuollon erikoislääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren.
-
Ollaan vähän kuin asemasodassa
Lääkärilehti kysyi viideltä asiantuntijalta, mistä koronassa ei puhuta tarpeeksi.
-
Koronaviruksen uuden geneettisen mutaation saapumisesta Suomeen ei tietoa
Vielä ei tiedetä, aiheuttaako mutaatio vaikeaa tautimuotoa.
-
Kävelyrobotti kuntoutuksen avuksi
Robotisoitu kävelykuntoutus perustuu jatkuviin toistoihin.
-
FinTerveys-seurantatutkimus selvittää koronan vaikutuksia aikuisten terveyteen
Kutsun saavat samat lähes 10 000 ihmistä eri puolilta Suomea kuin FinTerveys 2017 -tutkimuksessa.
-
Massadata Amerikasta: Nuorilla astmapotilailla vakavampi korona
Verenpainelääkkeet paransivat ennustetta.
-
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ruuhkautuneet korona-aikana
Tukea tarvitsevia asiakkaita on aiempaa enemmän.
-
Koulun sisäilman laatu voi selittää oireilusta vain pienen osan
Sisäilmakyselyjen tulkintaa tulisi tarkastella kriittisesti, toteaa THL:n ja Helsingin yliopiston tutkimus.