Kaamosmasentuneen kello jätättää

Sisäisen kellon toiminnan poikkeavuuksilla on keskeinen osa kaamosmasennuksessa.

Kaamosmasentuneen kello jätättää Kuva 1 / 1

Kaamosmasennuksen juuret lienevät jo kesän kuluessa sisäisen kellon toiminnan säätelyyn kehittyvissä muutoksissa, kirjoittaa psykiatrian dosentti, tutkimusprofessori Timo Partonen Lääkärilehdessä.

Kaamosmasentuneen käpyrauhanen erittää melatoniinia talviöisin pitempään kuin kesällä. Yöllä annettu kirkasvalo katkaisee melatoniinin erityksen talvella herkemmin mutta kesällä heikommin kuin terveillä.

Silmään tulevan valon aiheuttamien hermoimpulssien käsittely hypotalamuksen takaosan soluissa poikkeaa terveistä. Lisäksi osansa kaamosmasennuksessa on kellogeeneillä, joista luettavat kelloproteiinit muodostavat aikaa mittaavan solunsisäisen mekanismin.

Kaamosmasentuneen sisäinen kello jätättää tavallista enemmän. Tämä ilmiö voimistuu syksyllä päivän lyhetessä, jolloin iltavirkkuus lisääntyy ja mieliala laskee.

Kaamosmasennuksen oireita voidaan hoitaa kirkasvalolla, joka nostaa vireystilaa sekä tahdistaa vuorokausirytmiä. Hoito ajoitetaan tavallisesti aamuun ja sitä jatketaan koko talven yli 1–2 viikon kuureina tai keskeytyksettä vähintään viitenä päivänä viikossa.

Hyvää vastetta kirkasvalohoitoon ennakoivat ns. epätyypilliset masennusoireet eli hiilihydraattinälkä, liikaunisuus ja masennustilan paheneminen iltaisin.

Kaamosmasennuksen hoitoon voidaan tarvita myös masennuslääkkeitä tai kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Tärkeässä roolissa on itsehoito: riittävä uni, liikunta ja terveellinen ruokavalio.

Lähde: Partonen T. Kaamosmasennusta voi hoitaa. Suom Lääkäril 2019;74:2291–6.

kirjoittaja:
Tiina Lautala

Oletko jo lukenut nämä?