EHEC-bakteeri-infektion aiheuttama hemolyyttis-ureeminen oireyhtymä (HUS) on yleisin syy lasten akuuttiin munuaisten vajaatoimintaan ja dialyysihoitoon länsimaissa. OYS:n potilastietorekisteristä tehdyssä selvityksessä HUS-potilaista valtaosa oli alle 10-vuotiaita tyttöjä. Sairaus oli harvinainen, mutta sen ilmaantuvuus näytti suurentuneen vuodesta 1995, kirjoittavat Linda Korhonen ja Matti Nuutinen Lääkärilehdessä (22/2019).
Toksiinia tuottavan enterohemorragisen Escherichia coli -bakteerin (EHEC) aiheuttaman infektion oireet ovat yksilölliset. Bakteeri leviää tavallisesti kontaminoituneen lihan tai veden välityksellä. Myös raakamaito ja luomukasvikset voivat olla tartunnan lähteenä.
HUS:n varhainen tunnistaminen on haastavaa. EHEC-infektiota epäiltäessä on seurattava verenkuvamuutoksia sekä kreatiniini- ja urea-arvoja. Ripuli- tai veriripulioire voi puuttua kokonaan. Virtsantulon hiipuminen ja keskushermosto-oireet ovat hälytysmerkki HUS:n kehittymisestä. Punasolujen fragmentaatio on diagnostinen löydös. Dialyysin tarvetta on arvioitava tiuhaan.
OYS:n 31 potilaasta lähes kaikilla oli ripulioire, kolmasosa sai keskushermosto-oireita ja kaksi kolmasosaa joutui dialyysihoitoon. Vain yhdelle potilaalle jäi pysyvä munuaisten vajaatoiminta.
Hoidon perustana on potilaan elintoimintojen ylläpito, neste- ja elektrolyyttitasapainon hoito sekä komplikaatioiden ehkäisy. Antibiootteja ei suositella.
Lähde: Korhonen L, Nuutinen M. EHEC-infektiot ja lasten hemolyyttis-ureeminen oireyhtymä OYS:ssa 1995–2016. Suom Lääkäril 2019;74:1427–31.
Kirjoittaja
Marianne Jansson
toimittaja
Kuva
Fotolia
Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 22/2019.
