Taide todella vaikuttaa terveyteen

Taiteen positiivisista vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin saatiin WHO:n tuoreessa raportissa tuntuvaa vahvistusta.

Taide todella vaikuttaa terveyteen Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Aihetta selvittää Maailman terveysjärjestön WHO:n marraskuussa ilmestynyt raportti, joka sisältää yli 200 kirjallisuuskatsausta ja analysoi yli 3 000 alan tutkimusta.

Raportissa taiteelle annetaan itseisarvo, joka tuottaa sekä tekijälle että kokijalle esteettisiä ja emotionaalisia elämyksiä, mielikuvia ja uutta luovia oivalluksia.

Taide on jaettu viiteen kategoriaan; ensinnäkin esittävä taide kuten musiikki ja tanssi, toiseksi visuaaliset taiteet, design ja käsityö. Kolmantena on kirjallisuus, kirjoittaminen ja lukeminen, neljäntenä käynnit kulttuuritapahtumissa ja museoissa sekä viidentenä digitaalinen ja elektroninen taide.

Selkeästi eniten tutkimus on kohdistunut musiikin, tanssin ja visuaalisten taiteiden mahdollisuuksiin vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin.

Raportin tiedot on kerätty vuosina 2000–2019 ilmestyneistä englannin- ja venäjänkielisistä lähteistä, käyttäen mm. Cochrane-kirjastoa, PubMed-tietokantaa ja muita monitieteisiä ­julkaisuja. Raportin taustalla on HEN Health ­Evidence -verkosto, johon ovat Suomesta kuuluneet Taideyliopiston tutkimusjohtaja Kai Lehikoinen ja projektisuunnittelija Liisa Laitinen Turun Ammattikorkeakoulusta.

Mielikuvitus ja aistien aktivoituminen vaikuttavat

WHO:n määritelmän mukaan ihminen on ­terve, jos hänellä on kykyä ja voimia toimia itsenäisesti.

Terveys nähdään dynaamisena prosessina, jossa korostuu terveyden edistäminen ja osallisuus sekä yksilön että yhteiskunnan hyväksi. Lähtökohtana on holistinen ihmiskäsitys, jossa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kohtaavat suhteessa eri elämäntilanteisiin ja elintapoihin.

Tutkimuksen kohteina olevat ihmiset harrastavat itse taidetta, osallistuvat erilaisiin taidetoimintoihin tai ovat mukana taiteen vastaanottajina.

Taiteen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ovat esteettisen kokemuksen ja mielikuvituksen voima, aistien aktivoituminen, tunteiden kehittyminen ja älyllinen stimulointi.

Tutkimukset osoittivat, että taiteella ja kulttuuritoiminnalla on voitu vaikuttaa ihmisten psykologisiin tekijöihin. Näitä ovat itsetunnon koheneminen, tunteiden käsittely ja kognitiivisten voimavarojen aktivoituminen.

Taide ja taideterapia ovat vähentäneet ahdistuneisuutta, hermostuneisuutta, aggressiivisuutta ja masennusta mielenterveysongelmista kärsivillä. Taide on lähentänyt äidin ja lapsen suhdetta sekä vaikuttanut myönteisesti lapsen puheen ja kielen kehitykseen.

Taiteen fysiologisia vaikutuksia ovat mm. stressihormoni kortisolin tason tasapainottuminen ja immuunijärjestelmien ja sydän- ja verenkiertoelimistön toimintakyvyn tehostuminen.

Joissain tutkimuksissa taideterapian avulla on voitu vähentää rauhoittavien lääkkeiden käyttöä.

Neurologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että erityisesti musiikki ja tanssi aktivoivat aivoja ja parasympaattista hermostoa. Taide voi ­aktivoida aivojen muistikeskusta vaikuttaen pitkäkestoiseen muistiin lievemmissä muistisairauksissa.

Taiteen sosiaaliset vaikutukset näkyvät yksinäisyyden vähenemisenä sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja tasa-arvon lisääntymisenä. Kuuluminen kuoroon tai teatteriryhmään lisää yhteisöllisyyttä ja tätä kautta vaikuttaa myönteisesti terveyteen, jopa pidentäen ikää. Taiteesta ja ­yhteisestä taidetoiminnasta hyötyvät kaiken ikäiset sekä kotona asuvat että hoitoyksiköissä olevat.

Luontoympäristön vaikutus jäi puuttumaan raportista

Taiteen keinoin voidaan vaikuttaa ihmisten elintapoihin, liikuntaan ja arjen taitoihin.

Rap-musiikki on kerännyt syrjäytymisvaarassa olevia nuoria yhteen positiivisin tuloksin. Tutkimukset vahvistavat mm. pakolaisten ja maahanmuuttajien integroituneen yhteiskuntaan monikulttuuristen taideprojektien seurauksena.

Tutkimus myös osoittaa, että taide voi kehittää lääkärien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten kliinisiä taitoja, kuten visuaalista diagnosointikykyä ja kommunikointia. Taide ja taideteokset hoitoympäristössä vaikuttavat useimpiin potilaisiin ja henkilökuntaan myönteisesti.

Hoitolaitosten tarkkaan aikataulutettu päiväjärjestys ei kuitenkaan aina salli taiteen vaatimaa kiireettömyyttä ja vapautta. Leikkaussalissa puolestaan musiikin on todettu häiritsevän keskittymistä ja ohjeiden kuulemista.

WHO:n raportin selkeä puute on, että siitä on rajattu pois arkkitehtuuri ja luontoympäristö.

Arkkitehtien piirissä on jo pitkään tutkittu ja kehitetty terveyttä tukevaa hoitoympäristöä. Unescon vuonna 1990 käynnistämä Arts in Hospital -hanke on onneksemme elossa monien hoitolaitosten taidetoimikuntien ja kulttuurimyönteisten henkilöiden ansiosta.

Raportin kieliksi valitut englanti ja venäjä jättävät ulos monet eurooppalaiset, pohjoismaiset ja alueelliset tutkimukset. Suomesta mukana ovat mm. väestöpohjaiset vertailututkimukset sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman vaikutuksesta kuolleisuuteen sekä tutkimukset musiikin merkityksestä aivovauriopotilaiden kuntoutumisessa.

Hanna-Liisa Liikanen
VTT
HUS Taidetoimikunta

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 5/2020

Oletko jo lukenut nämä?