Tulevaisuuden terveydenhuoltoa johdetaan tiedolla

Teknologian käytön lisääntyessä potilas ei saa jäädä tekniikan varjoon.

Terveydenhuollon tulevaisuus puhututtaa kaikkialla maailmalla, niin tieteellisissä kuin ammattiyhdistyskongresseissa. Huoli on yhteinen: terveydenhuollon toimintatapoja on kehitettävä selvitäksemme tulevaisuuden haasteista. Yksinkertaistaen, on saatava enemmän terveyttä suuremmalle määrälle sairaampia ihmisiä vähemmällä rahoituksella ja työvoimalla.

Terveydenhuollon tavoitteena on ihmisten terveys ja terveyshyödyn tuottaminen. WHO:n nykyisen määritelmän mukaan ”terveys on yksilön jokapäiväistä pärjäämistä”. Kaiken hoidon tulee tähdätä tähän pärjäämisen parantamiseen, millä on merkitystä yhteiskunnankin kannalta.

Yhteinen näkemys kansainvälisestikin on, että ihmisiä tulee vastuuttaa enemmän oman pärjäämisensä parantamiseen ja että eTerveyden menetelmiä tulee aktiivisesti kehittää kaikilla rintamilla. Mutta näiden toteamusten jälkeen on enemmän avoimia kysymyksiä kuin ratkaisuehdotuksia.

Lue lisää: Pelkään, siis olen

Tarvitsemme tietoa siitä, mikä on tehokasta hoitoa ja miten sitä parhaiten tuotetaan. Terveydenhuolto on viime vuosien aikana muuttunut dramaattisesti. Tietoa on monessa muodossa ja toimintatavat ovat sähköistyneet eri tavoin. Potilastietojärjestelmät ovat olleet kattavassa käytössä Suomessa yli vuosikymmenen ajan, tässä suhteessa olimme maailman kärjessä.

Kysymys herää, miksi meilläkään ei ole ratkaisun avaimia, vaikka tietoa on kertynyt. Paljon erilaisia hankkeita on tehty tiedon keräämiseksi, mutta toiminnan ja resurssien suunnitteluun niitä on käytetty varsin vähän. Osa terveydenhuollon tiedoista kertyy automaattisesti, mutta paljon tilastoitavaa tietoa kirjataan edelleen ns. käsin. Jos tiedon kirjaaminen ei ole helppoa, hyödyllistä tai mielekästä, niin kirjaamista ei tehdä oikein eikä kattavasti. Tällöin tiedon oikeellisuus jää myös kyseenalaiseksi, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Tiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä johtaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Tällä hetkellä meitä rasittavat monimutkaiset ja hitaat järjestelmät, joita on kehitetty palasina kokonaisuus unohtuen. Tieto on pirstaleisesti tallennettua ja hankalasti hyödynnettävissä, jolloin potilasturvallisuuskin on uhattuna.

Terveydenhuollon tiedon keräämisen tavoitteena tulee olla, että saamme luotettavaa tietoa sairauksista, lääkityksistä, hoidoista ja kuolleisuudesta. Tämän onnistumiseksi tarvitsemme yhteisesti sovitut mittarit vaikuttavalle hoidolle ja tutkimuksille, eli sille mitä kaikkea tietoa tarvitaan ja mitataan. Tarvitsemme yhteisesti sovittuja kirjaamistapoja, joissa avainasemassa on kirjaamisen yksinkertaisuus ja nopeus sekä tiedon tallentuminen rakenteisessa muodossa. Kirjattujen tietojen on löydyttävä helposti ja tiedon tulee olla prosessoitu niin, että se on vaivatta hyödynnettävissä. Tiedon etsintään ja sen soveltamiseen täytyy olla osaamista, eli koulutuksella on myös merkittävä rooli.

Teknologian käytön lisääntyessä potilas ei saa jäädä tekniikan varjoon. Onnistunut kohtaaminen ja hoitosuhteen luominen potilaan kanssa on hoidon onnistumisen perusta. Toimivien potilastietojärjestelmien tulisikin vapauttaa ammattilaisten aikaa potilastyöhön.

Tulevaisuuden terveydenhuoltoa johdetaan ja resursoidaan tietoon perustuen mahdollisimman kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Tähän me tarvitsemme asianmukaiset työvälineet, kansainvälistä yhteistyötä sekä osaavaa lääkärikuntaa, joka ottaa johtamisen ja kehittämisen haasteen vastaan.

Marjo Parkkila-Harju
Suomen Lääkäriliiton hallituksen varapuheenjohtaja, ­
eHealth-työryhmän puheenjohtaja, yleislääketieteen erikoislääkäri

Kuva: Mikko Käkelä

Julkaistu Lääkärilehdessä 22/2013