Missä potilas kävikään?

Missä potilas kävikään? Kuva 1 / 1

PEPRG, JOS7, TKPYLML, MEV1P, POPED, TONYLIL, PESIS, HASOS4, PENEU, IAIPKL, POMED, MELOS, MOS102, TONEPKL, MENPKL, MEKNEUOS, KOSNPKL.

Terveydenhuollon tietojärjestelmiä moititaan toistuvasti siitä, että ne on kehitetty järjestelmälähtöisesti sen sijaan, että olisi enemmän kuultu järjestelmien käyttäjiä. Terveydenhuollon toimipisteistä tietokonejärjestelmissä käytettävät lyhenteet lisäävät tätä huolta. Kaikki yllä luetellut ovat pääkaupunkiseudun erikoissairaanhoidon yksiköitä, joista olen tilannut tai potilaani ovat tuoneet sairauskertomuksia nähtäväksi. Kaikki tiedot ovat olleet blankopaperille tulostettuja, jolloin ainoa tieto potilaan hoitopaikasta on ollut päivämäärän viereen tulostunut lyhenne, jonka vain toinen tietokone ymmärtää.

Toki potilas muistaa usein itse, millä poliklinikalla hän oli hoidossa, mutta tuntuu hassulta kysyä potilaalta sairauskertomuskopio kädessään, että mistäkähän tämä paperi on tullut. Lääkärin – tai järjestelmän – uskottavuus saattaa kärsiä, kun potilas kokee, ettei tieto hoitopaikkojen välillä kulje. Erikoissairaanhoidon ja avosektorin välistä tiedonkulkua parannettaessa tulee kiinnittää huomiota paitsi informaation määrään myös laatuun. Potilaan hoitopaikka on melkoisen keskeinen tieto, kun potilaan tietoja muualle jaellaan; se olisi parempi esittää ymmärrettävässä muodossa.

Samankaltaiseen salakieleen saavat toki tottua myös vanhemmat koululaistensa lukujärjestyksiä tulkitessaan: SAA, AI, MAA, KU, A1SA, GE, KO, A1EN, YH, B1RU, TN…

Parempaa tiedonkulua odotellessa kryptiset hoitopaikkojen lyhenteet toki tuottavat jonkin verran hupia. Mutta ”JOSPKL” ei välttämättä herätä kovin suurta luottamusta.

Pertti Saloheimo
Kirjoittaja on LT ja neurologian erikoislääkäri.

Oletko jo lukenut nämä?