Vuorovaikutus

Vuorovaikutustaidot antavat sosiaalisille tilanteille pelisäännöt, kirjoittaa Sari Hannukainen.

Vuorovaikutus Kuva 1 / 1

Kahden ja useamman ihmisen kohdatessa vuorovaikutustaidoilla on suuri merkitys. Oli sitten kyse potilastyöstä, työelämästä, ystävyyssuhteista tai perhe-elämästä. Vuorovaikutusta tarvitaan lähes kaikissa tilanteissa.

Hyvä vuorovaikutustaito sujuvoittaa asioiden hoitamista ja lisää tehokkuutta toimintaan. Moni työelämän kriisi vältettäisiin, mikäli vuorovaikutustaidot olisivat kunnossa. Moni valitus henkilökunnasta ja palvelusta jäisi tekemättä, jos potilaat ja asiakkaat saisivat kohteliasta ja aidosti välittävää palvelua. Vuorovaikutustaidot antavat sosiaalisille tilanteille pelisäännöt, jolloin kaikkien on helpompi toimia yhdessä ja erikseen.

Onko niin, että nykyään panostetaan perheissäkin vähemmän lasten tapakasvatukseen ja useassa tilanteessa toisen osapuolen huono ja asiaton käytös on vain sisäistä epävarmuutta hoitaa kyseinen tilanne. Hyökkäys on paras puolustus -lause elää edelleen vahvana keskuudessamme. Ihminen reagoi omien kokemustensa ja omien totuttujen käytösmallien mukaisesti erilaisiin tilanteisiin. Kyky sietää muuttuvia tekijöitä on meillä jokaisella erilainen. Komentelevan ja hankalaksi koetun työntekijän tai esimiehen käytös saattaa olla puhtaasti epävarmuutta ja pelkoa omasta asemastaan. Jatkuvassa puolustustilassa oleminen syö voimavaroja sisältäpäin, vaikka ulospäin tilanne vaikuttaisi aivan toiselta. Pienikin askel oman mukavuusalueen ulkopuolelle voi aiheuttaa suuren sisäisen stressin.

Aina tulee olemaan hankalia asiakkaita ja vielä hankalampia työntekijöitä. On ihmisiä, jotka eivät sovi asiakaspalveluun, eivät sovi esimiehiksi tai ovat itselleen väärällä alalla. Kaikilla ei ole mahdollisuutta hakeutua itselleen sopivaan työhön tai oma näkemys omasta pärjäämisestään voi olla ristiriidassa läheisten tai alaisten mielipiteen kanssa. Kaikkia ei tarvitse miellyttää, mutta jokaisen pitäisi tehdä kaikkensa, jotta työpaikalla olisi hyvä työskentelyilmapiiri. Tapa kohdella muita ihmisiä kertoo hyvin paljon ihmisestä itsestään.

Omien pinttyneiden toimintamallien tai omien heikkouksen havaitseminen voi olla vaikeaa. Niiden myöntäminen voidaan kokea epäonnistumiseksi ja silloin saatetaan turvautua puolustusmekanismeihin. On helpompi osoittaa syyttävällä sormella toista ihmistä ja korostaa omaa auktoriteettiaan, kuin selvittää tilannetta ja myöntää oma erehdyksensä. Anteeksi pyytäminen voi olla suorastaan pelottavaa.

Hyvää johtajuutta, alaisuutta ja hyvää käytöstä on myöntää omat virheensä ja yrittää korjata hankala tilanne. Tällainen tapa toimia antaa hyvän yhteistoimintamallin ja vakaan pohjan yksilöiden vuorovaikutustilanteille. Sen sijaan, että huudetaan toiselle ihmiselle pää punaisena olisi rakentavampaa keskustella tilanteesta ja miettiä, miten sen voi korjata ja kuinka vastaavanlaisen tilanteen syntyminen ehkäistään jatkossa.

Sari Hannukainen

Kirjoittaja on yksityissairaalassa työskentelevä anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri.

Oletko jo lukenut nämä?