Äidin raskausajan D-vitamiinin puutos on yhteydessä lapsen kohonneeseen ADHD-riskiin

Turun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 1 067 ADHD-diagnoosin saanutta lasta.

Äidin raskausajan D-vitamiinin puutos on yhteydessä lapsen kohonneeseen ADHD-riskiin Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

ADHD:n osuus oli 34 prosenttia suurempi lapsilla, joiden äideillä oli D-vitamiinivaje kuin lapsilla, joiden äitien veren D-vitamiinipitoisuus oli riittävällä tasolla raskauden ensimmäisellä ja toisella kolmanneksella.

Tämä ilmeni Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tekemässä tutkimuksessa (Sucksdorff M ym, J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 19.12.2019).

– Raskaudenaikainen D-vitamiinivaje voi vaikuttaa sairastumiseen esimerkiksi perimän, tupakoinnin ja sosiaalisten tekijöiden ohella, sanoo tiedotteessa väitöskirjatutkija Minna Sucksdorff Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

Kyseessä on ensimmäinen väestötason tutkimus, joka selvitti lasten tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriö ADHD:n yhteyttä äidin veren D-vitamiinipitoisuuteen alku- ja keskiraskaudessa.

Tutkimuksessa oli mukana 1 067 ADHD-diagnoosin Suomessa vuosina 1998–1999 saanutta lasta ja vastaava määrä verrokkeja. Aineisto on kerätty ennen nykyisin voimassa olevaa raskausajan D-vitamiinin saantisuositusta, joka on 10 mikrogrammaa vuorokaudessa ympäri vuoden.

D-vitamiinin puutos on edelleen ongelma

Tutkimuksen johtaja, lastenpsykiatrian professori Andre Sourander Turun yliopistosta kertoo, että D-vitamiinin puutos on suosituksista huolimatta edelleen ongelma maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi Suomessa monissa maahanmuuttajaryhmissä D-vitamiinin saanti ei ole riittävällä tasolla.

– Tämä tutkimus on vahvin näyttö siitä, että raskaudenajan alhainen D-vitamiinitaso voi olla yhteydessä jälkeläisen tarkkaavaisuus- ja keskittymisvaikeuksiin, Sourander sanoo tiedotteen mukaan.

Tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitetään äidin raskausajan terveydentilan yhteyttä ADHD:hen. Sen tavoite on tuottaa tietoa ADHD-riskissä olevien lasten varhaistunnistuksen ja ennaltaehkäisevän hoidon kehittämiseksi tulevaisuudessa.

Tutkimuksessa hyödynnettiin äitiysneuvolaseerumikokoelma Finnish Maternity Cohort (FMC) -kokoelmaa.

Minna Pihlava

Julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkossa 14.1.2020

Oletko jo lukenut nämä?