Eteisvärinän rytminpalautuksen viivästyminen lisää aivoinfarktin riskiä

Rytminsiirto pitää pyrkiä tekemään jo 12 tunnin kuluessa eteisvärinän alkamisesta aivoinfarktivaaran minimoimiseksi, osoittaa TYKS:n kardiologien johtama tutkimus.

Jos eteisvärinäkohtaus pitkittyy yli 12:een tuntiin, rytmin kääntöön liittyy yli kolminkertainen aivoinfarktin vaara. Näin on, vaikka rytmihäiriön kesto tapahtuisi nykyisten hoitosuositusten mukaisesti alle 48 tunnissa, ellei potilaalle anneta asianmukaista verenohennushoitoa. Erityisen suuri riski näyttää olevan naisilla.

TYKS:n Sydänkeskuksen johtaman FinCV-tutkimuksen mukaan rytminsiirto pitää pyrkiä tekemään jo 12 tunnin kuluessa eteisvärinän alkamisesta aivoinfarktivaaran minimoimiseksi. Tutkimustulokset julkaistiin äskettäin JAMA:ssa.

Tutkimuksessa kerättiin tiedot yli 7 600 rytminsiirron komplikaatioista Turussa, Kuopiossa ja Porissa.

Työryhmän edellinen, vuonna 2013 ilmestynyt raportti muutti suomalaisen eteisvärinän Käypä hoito -suositusta todetessaan, että myös akuutin eteisvärinäkohtauksen rytminkäännön yhteydessä tarvitaan useimmiten tehokasta antikoagulaatiohoitoa.

– Uusin työmme korostaa sitä, ettei rytmin kääntöä tule tarpeettomasti viivyttää akuutin eteisvärinäkohtauksen aikaikkunassakaan, eli alle 48 tunnissa. Kardioversioon liittyy aina selvästi suurempi aivoinfarktin vaara kuin vakaaseen eteisvärinään, vaikka verenohennuslääkityksestä huolehdittaisiinkin. Lyhyen, alle 12 tuntia kestäneen rytmihäiriökohtauksen rytminsiirrossa riski näyttää joka tapauksessa vähäisemmältä, toteaa tutkimuksen johtaja, professori, toimialuejohtaja Juhani Airaksinen TYKS:n Sydänkeskuksesta.

Airaksinen sanoo, että riskin nousu erityisesti naisilla oli yllättävää ja lisätutkimuksia vaaditaan syiden selvittämiseksi.

Lähde:
JAMA

Kirjoittanut:
Ulla Toikkanen
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.