Kesä ei tuonut lääkettä koronaan

Diagnostiikka ja jäljitys toimivat ripeämmin kuin epidemian alussa.

Kesä ei tuonut lääkettä koronaan Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Kesä ei ole tuonut läpimurtoa koronan lääkehoitoon. Keväällä toiveita asetettiin malarian hoidossa käytettyyn hydroksiklorokiiniin. Tutkimustieto ei kuitenkaan tue sen käyttöä koronapotilaiden hoidossa.

– Useamman tutkimuksen perusteella näyttää siltä, ettei hydroksiklorokiinilla ole hoidossa mitään asemaa, toteaa infektiolääkäri Veli-Jukka Anttila HUS:sta.

Suomi on mukana WHO:n Solidarity-koronalääketutkimuksessa, jossa yhtenä tutkimushaarana on remdesiviiri.

– Remdesiviiristä on tullut tutkimus, jossa sillä näyttäisi olevan tehoa viiden tai kymmenen päivän hoidossa, mutta ei sekään mikään ihmelääke ole, Anttila toteaa.

Maailmalla on asetettu toiveita myös deksametasoniin, mutta Suomessa sitä ei ole lähdetty toistaiseksi kokeilemaan. Brittitutkimuksessa sitä saaneiden sairaalapotilaiden kuolleisuus oli korkeampi kuin Suomessa sairaalassa hoidettujen koronapotilaiden kuolleisuus.

Tukosriski syytä muistaa

COVID-19:n tiedetään lisäävän tukosriskiä. Suomessa hyytymisen estohoito sairaalapotilailla on ollut käytössä jo maaliskuulta saakka.

– Oman selvityksensä vaatii se, onko myös nuorilla, hyväkuntoisilla ja lieväoireisilla kasvanut tukosriski, Anttila sanoo.

Osa koronapotilaista kärsii pitkäaikaisista oireista. Keuhkokuumemuutosten paraneminen kestää kauan. Lisäksi potilailla on esimerkiksi väsymysoireyhtymän kaltaisia oireita ja voimattomuutta.

– Potilaalta kannattaa kysyä, millainen infektio on kaiken kaikkiaan ollut ja ovatko oireet paranemaan vai pahenemaan päin. On tärkeää miettiä sitäkin, johtuvatko oireet jostain muusta syystä, Anttila toteaa.

Hän kehottaa kollegoja muistamaan trombiriskin myös näiden potilaiden kohdalla, jos vointiin tulee siihen viittaavia muutoksia.

Rokotetutkimuksista on maailmalla saatu varhaisia ensimmäisen ja toisen vaiheen tuloksia.

– Näyttää siltä, että on rokotteita, jotka synnyttävät hyvän immuunivasteen. Alustavien tulosten perusteella rokotteet näyttävät turvallisilta, Anttila sanoo.

Enemmän turvallisuudesta tiedetään isompien kolmannen vaiheen tutkimusten jälkeen. Näitä on käynnissä ainakin Yhdysvalloissa ja Brasiliassa.

Tartuntamäärissä kasvua

Suomessa COVID-19-tapausten määrä oli alimmillaan heinäkuun alussa.

– Nyt näyttää, että pientä kasvua voi olla, Anttila toteaa.

Kun rajoituksista luovutaan, tautitapausten määrä todennäköisesti lisääntyy.

Anttila on huolissaan siitä, miten terveydenhuollon normaali toiminta sujuu, jos tartuntoja tulee paljon.

– Meidän pitäisi pystyä pitämään yllä normaali tuotanto, niin että saadaan tehtyä muun muassa syöpä- ja muut potilaille tarpeelliset leikkaukset ja hoidettua COVID-19-potilaat siinä rinnalla.

Kevääseen verrattuna tilanne on kuitenkin parempi, sillä testauskapasiteetti riittää paremmin ja tartuntojen jäljitystoiminta on käynnissä.

– Diagnostiikka toimii nopeasti: pikatestillä tulos saadaan muutamassa tunnissa ja muutenkin noin vuorokaudessa.

Anne Seppänen

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?