Koulutus ja ammatillinen tausta ennustavat vanhuuden kognitiota

Muistia ja tiedonkäsittelytaitoja vanhuudessa ennustavat myös keski-iässä mitatut sydän- ja verisuonitautien riskitekijät.

Koulutus ja ammatillinen tausta ennustavat vanhuuden kognitiota Kuva 1 / 1 Kuva: Panthermedia

Helsingin ja Turun yliopistoissa tehty kaksostutkimus osoitti, että koulutus ja ammatillinen tausta sekä keski-iässä mitatut sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ennustavat muistia ja tiedonkäsittelytaitoja vanhuudessa. Yhteydet näyttäisivät kuitenkin selittyvän suurelta osin riskitekijöille ja kognitiolle yhteisillä ympäristö- ja geneettisillä tekijöillä (Iso-Markku P ym. Journal of Neurology, Neurosurgery, and Psychiatry 5.11.2020).

– Väestön ikääntyessä muistisairauksista kärsivien määrä lisääntyy, mutta mekanismeja riskitekijöistä dementiaan ei vielä tunneta tarkasti. Keski-iän riskitekijöiden ja vanhuusiän kognition yhteyksien tunnistaminen mahdollistaa myös dementian kehittymisen paremman ymmärtämisen, kertoo tutkimuksesta vastannut akatemiatutkija, dosentti Eero Vuoksimaa Helsingin yliopistosta tiedotteessa.

Geneettisen riskin huomioiminen tärkeää

Kaksospareihin perustuvat vertailut osoittivat, että samassa perheissä kasvaneita kaksosia yhdistävät ympäristötekijät yhdessä geenien kanssa selittävät suurelta osin keski-iän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden ja vanhuusiän kognition välillä nähtävän yhteyden.

Koulutuksen ja ammatillisen aseman sekä kognition yhteys näyttää puolestaan selittyvän geeneillä. Samat geneettiset tekijät, jotka selittävät koulutuksessa ja ammatillisessa asemassa esiintyvää vaihtelua, selittävät myös eroja vanhuuden muistissa ja tiedonkäsittelytaidoissa.

– Tuloksemme korostavat geneettisen riskin huomioimisen tärkeyttä dementiariskiä arvioitaessa. Tämä voi olla tärkeää esimerkiksi interventio- tai lääketutkimuksen osallistujia valitessa, toteaa tutkijatohtori Paula Iso-Markku Helsingin yliopistosta tiedotteen mukaan.

– Tulokset eivät tarkoita sitä, etteikö elintapainterventioilla olisi hyötyä dementian ehkäisyssä, vaan korostavat sitä, että samat geneettiset tekijät, jotka altistavat dementian riskitekijöihin, ovat yhteydessä myös heikompiin vanhuuden muistiin ja tiedonkäsittelytaitoihin, sanoo Eero Vuoksimaa tiedotteessa.

Tutkimukseen osallistuivat suomalaisen kaksostutkimuksen vanhemman kohortin jäsenet. Tutkittavat ovat vastanneet sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, koulutusta ja työelämää koskeviin kysymyksiin vuosina 1975, 1981 ja 1990 toteutetuissa kyselytutkimuksissa keskimäärin 46–49-vuotiaina. Vuosina 1999–2007 ja 2013–2017 on osallistujien kognitiivista suoriutumista arvioitu kahdella dementian seulomiseen tarkoitetulla puhelinhaastattelulla. Tutkittavat ovat olleet keskimäärin 74-vuotiaita puhelinhaastattelun aikaan.

Ulla Toikkanen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?