Lasten ja nuorten psykiatrian lähetteet kasvaneet hurjasti Husissa

Suurin ongelma on järjestelmän pirstaleisuus, sanovat ylilääkärit Leena Repokari ja Laura Häkkinen.

Adobe/AOP

Lähetteiden määrä lasten ja nuorten psykiatriseen erikoissairaanhoitoon on kasvanut Husissa merkittävästi viime vuosina. 

Lastenpsykiatrian lähetteet lisääntyivät 140 prosenttia vuosina 2011–2020. Kysyntä kasvoi tasaisesti koko pandemian ajan ja vaikuttaa nyt tasaantuneen 4 000 lähetteeseen vuodessa. Vakavia mielenterveyden häiriöitä on kuitenkin harvalla lapsella.

Nuorisopsykiatriassa lähetteiden määrä kasvoi 88 prosenttia vuosina 2014–2020. Hoidossa olevien potilaiden määrä on silti pysynyt suht vakaana. Puolet lähetteistä ei täytä erikoissairaanhoidon kriteerejä. Vaikuttaisi siis, että nuorten vakavat mielenterveyshäiriöt eivät ole lisääntyneet. Poikkeuksena ovat syömishäiriöt, joiden määrä on kasvanut lähes 70 prosenttia pandemian aikana.

Lievemmät ahdistus- ja mielialaoireet sen sijaan näyttävät lisääntyneen.

Hus piti aiheesta tiedotustilaisuuden maanantaina, jossa tilanteesta kertoivat lastenpsykiatrian ylilääkäri, linjajohtaja Leena Repokari ja nuorisopsykiatrian ylilääkäri, linjajohtaja Laura Häkkinen .

Suurin ongelma pirstaleisuus

Suurin ongelma sekä lasten että nuorten mielenterveyspalveluissa on heidän mukaansa järjestelmän pirstaleisuus. Perustasolla ei ole tarpeeksi palveluita ja hoitopolut ovat epäselviä.

– Lasten mielenterveyspalvelut on järjestetty alue- ja paikkakuntakohtaisesti ja niissä on paljon vaihtelua. Ei ole selkeästi määritelty, kenelle vastuu perustasolla kuuluu, sanoi Repokari. 

– Hoidon tarjonnassa on ollut suuria puutteita. Erityisesti lievempiin häiriöihin on ollut vaikeaa saada apua.

Tärkeää olisi saada yhtenäisiä toimintatapoja koko hoitoketjuun. Hoitoprosessien tulee olla suunniteltuja ja realistisia sekä vastuiden selkeästi jaettuja.

Myös nuorten mielenterveyspalveluissa tarvittaisiin parempaa koordinaatiota eri toimijoiden välille, yhtenäisiä hoitopolkuja sekä lisää palveluita ja vaikuttavaa hoitoa perustasolle.

Nuori ei ole pieni aikuinen

Mielenterveyspalveluiden kysynnän kasvuun on useita syitä. Stigma on hälventynyt, minkä ansiosta oireista puhutaan avoimemmin ja apua haetaan herkemmin. Häiriöt myös osataan tunnistaa terveydenhuollossa paremmin. 

– Nuorten osalta voi myös olla kyse medikalisaatiosta: tietty määrä mielen ailahtelua kuuluu nuoruuteen, huomautti Häkkinen.

Lapsillakin olisi tärkeää osata erottaa väliaikaiset oireet ja reagointi kasvuympäristön ja olosuhteisiin varsinaisesta mielenterveydenhäiriöstä.

Yleisesti ottaen lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaatimukset yhteiskunnassa ovat lisääntyneet. Jo alle 13-vuotiailla koulu on vaativampaa kuin ennen. On vähemmän aikaa vapaalle leikille ja ulkona liikkumiselle. Tämä vaikuttaa sosiaalisten taitojen kehittymiseen ja oman kropan hallintaan. 

Nuorilta odotetaan enemmän itseohjautuvuutta.

-Nuoret eivät ole pieniä aikuisia, lapsuus ei ole vielä kovin kaukana. He tarvitsevat aikuista ja aikuisen läsnäoloa sekä tilaa kehittyä, sanoi Häkkinen.

Tiiamari Pennanen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?