Muistisairaus muuttaa kieltä

Omaisten tyypillinen virhe on tivata, muistaako muistisairas hänet tai jonkin menneisyyden tärkeän tapahtuman.

Pohjoismaisten kielten professori Camilla Lindholm on tutkinut pitkään muistisairaiden kieltä. Sitä analysoidaan esimerkiksi videoitujen keskustelujen avulla. Niistä paljastuu kielen lisäksi kehollisuus ja se, mitä ympärillä tapahtuu. Keskusteluanalyysi tuo esiin toistuvia rakenteita vuorovaikutustilanteissa.

– Keskusteluissa huomaa, miten tärkeitä ovat sanonnat ja kiinteät ilmaukset, Lindholm sanoo.

Laulujen sanat ja arkipäivän fraasit säilyvät usein muistisairaan mielessä. Fraasien käyttö voi helpottaa vuorovaikutusta. Lindholm painottaa, että puheen kannattaa muutenkin olla yksinkertaista. Yhteen lauseeseen kannattaa mahduttaa vain yksi asia.

– Kielen ymmärtäminen muuttuu ja prosessointi hidastuu. Kiirehtiminen aiheuttaa vain sen, ettei vastausta tule.

Kiireisissä hoitotilanteissa käy helposti niin, että hoitaja puuhaa muuta samalla kun puhuu potilaalle. Muistisairaalle tämä voi aiheuttaa ongelmia. Ymmärtämistä auttaa, kun kehonkieli tukee sanottua.

Pitkäaikaishoidossa vuorovaikutusta häiritsee usein taustalla pauhaava televisio tai radio.

– Viestintätilanteen pitäisi olla rauhallinen.

Omaisten tyypillinen virhe on tivata, muistaako muistisairas hänet tai jonkin menneisyyden tärkeän tapahtuman. Se on tunnetasolla ymmärrettävää, mutta muistisairaalle tilanne on usein ahdistava.

Tutkimusidea sai alkunsa keikkatöistä

Lindholm kuvaa, ettei toimivaan kommunikaatioon ole välttämättä yhtä ­ainoaa, oikeaa ratkaisua. Jos muistisairas ei ymmärrä, jotain on mennyt pieleen. Mutta pitäisikö siinä tilanteessa esimerkiksi antaa potilaalle aikaa ymmärtää sanottu ja toistaa samaa lausetta? Vai pitäisikö kokeilla sanoa sama asia toisin?

Uusi muotoilu voi olla ymmärrettävämpi. Tai sitten se voi sekoittaa potilasta lisää.

– Olennaista on reflektoida tapahtunutta ja pohtia, olisiko tilanteessa vaihtoehtoisia tapoja toimia.

Akateeminen tutkimus on poikinut myös käytännön sovelluksen. Lindholm on yksi Memocate-yrityksen perustajista. Yritys tarjoaa koulutusta muistisairaiden kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen.

Memocate kouluttaa henkilökuntaa ja omaisia parempaan vuorovaikutukseen. Koulutuksissa käydään läpi faktoja kielestä, vuorovaikutuksesta ja muistisai­rauksista. Lisäksi tehdään käytännön ­tilanteisiin liittyviä harjoituksia.

Lindholmin oma kiinnostus aihetta kohtaan sai alkunsa, kun hän teki lukio- ja opiskeluaikana keikkatöitä vanhustenhoidossa. Lindholm huomasi, että muistisairailla oli muitakin ongelmia kuin huono muisti.

Sittemmin hän teki väitöskirjansa lääkärien ja kroonisesta särystä kärsivien potilaiden vuorovaikutuksesta. Kun lääketieteellinen vuorovaikutus kiinnosti yhä post doc -vaiheessakin, Lindholm päätti tarttua aiheeseen, joka oli alkanut itää jo vuosia aiemmin.

– Muistisairaiden kielen tutkimus kertoo myös kaikkien ihmisten vuorovaikutuksesta ja ihmisenä olemisesta. Kun systeemi menee rikki, tietyt ominaisuudet korostuvat.

Kun kohtaat muistisairaan potilaan, toimi näin:

› Anna tarpeeksi aikaa

› Käytä lyhyitä, yksinkertaisia ­lauseita

› Poista ympäriltä häly ja häiriöt

Lähde: Camilla Lindholm

Kirjoittaja
Hertta Vierula
toimittaja

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 45/2019.