Neurologisesti vammaiset ihmiset jäävät usein ilman palvelusuunnitelmaa

Neurologisesti vammaiset ihmiset jäävät usein ilman palvelusuunnitelmaa Kuva 1 / 1

Neurologisten vammaisjärjestöjen jäsenkysely osoittaa, ettei palvelusuunnitelmaa ole tehty asianmukaisesti suurelle osalle sitä tarvitsevista. Kyselyn mukaan myös kuntoutussuunnitelman toteutumisessa on vakavia puutteita.

Kyselyyn vastasi 697 Neurologisten vammaisjärjestöjen jäsentä. Heistä 72 prosenttia kertoi, ettei heille oltu tehty palvelusuunnitelmaa ja 41 prosenttia arvioi, että palvelusuunnitelman teko olisi omalta kannalta tarpeellista. Noin joka viides vastaaja (18%), jolle palvelusuunnitelma oli tehty, arvioi, etteivät suunnitelmassa mainitut palvelut ja tukitoimet ole heidän kohdallaan toteutuneet riittävän hyvin.

CP-liiton palvelupäällikkö Ilona Toljamon mukaan tilanne on huolestuttava, sillä huolella tehty palvelusuunnitelma on monen neurologisesti vammaisen tai sairaan ihmisen hyvän hoidon edellytys. Suunnitelmaan kirjataan kaikki ne palvelut, joita asiakas saa sosiaalihuollosta.

Asiakkaalla on oikeus suunnitelmaan

Toljamo muistuttaa, että lain mukaan palvelusuunnitelma on laadittava aina, ellei se ole ilmeisen tarpeeton.

– Suunnitelma on laadittava yhdessä asiakkaan ja tarpeen mukaan hänen lähipiirinsä kanssa. Kysely osoittaa, ettei palvelusuunnitelman laatiminen läheskään aina toteudu lain mukaan, hän toteaa.

Toljamo ei usko, että syy palvelusuunnitelman tekemättä jättämiseen olisi sosiaalityöntekijöiden tietämättömyydessä. Asia on ollut jo vuosia esillä.

– Yhtenä syynä voi olla kiire. Sosiaalityöntekijä ei siis ehdi tehdä suunnitelmaa. Toisena syynä voi olla se, etteivät asiakkaat osaa pyytää suunnitelmaa itselleen. Toisaalta heidän ei pitäisikään osata, koska vammaispalveluissa suunnitelma pitäisi tehdä automaattisesti. Liian usein suunnitelmaa pidetään ilmeisen tarpeettomana, vaikka henkilöllä on usean palvelun tarve, hän sanoo.

Sosiaalitoimen kerrottava palveluista

Kyselyyn vastanneet kertoivat pitävänsä palvelusuunnitelmaa epäselvänä tai vajavaisena. Heillä ei ollut tarkkaa tietoa mitä palveluja heidän oli mahdollista saada. Vastaajat mainitsivat ongelmiksi myös tukitoimien, apuvälineiden ja avustajien vaikean saatavuuden sekä arjessa pärjäämisen vaikeuden, koska heidät on arvioitu terveemmiksi kuin mitä he itse kokevat olevansa.

Toljamon mukaan tulokset vastaavat järjestöissä tehtyjä havaintoja. Ihanteellisessa tilanteessa sosiaalitoimi ottaa palvelusuunnitelman puheeksi ja esittelee asiakkaalle kaikki ne palvelut, joihin hän on oikeutettu. Sosiaalityöntekijän pitäisi myös kertoa, millaisia seurauksia palveluiden käyttöön ottamisesta on potilaalle.

– Tietoa palveluista voi etsiä myös järjestöjen yhteisestä sosiaaliturvaoppaasta ja järjestöjen omilta kotisivuilta. Apua voi kysyä myös järjestöjen neuvonnasta, Toljamo sanoo.

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?