Paljonko olkapään tähystysleikkauksia vielä tehdään?

Julkisissa sairaaloissa toimenpiteet vähenivät selvästi 2008–11.

Paljonko olkapään tähystysleikkauksia  vielä tehdään? Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Suomalaistutkimus osoittaa, ettei olkalisäkkeen avarrusleikkauksesta ole hyötyä olkalisäkkeen alaisen kipu­oireyhtymän hoidossa viiden vuoden seurannassa.

Miten tiivistäisitte tutkimuksenne tulokset, linjajohtaja, ylilääkäri Mika Paavola HUS:sta?

– Tulokset osoittavat – aiempien tutkimussarjojen jatkona – että tähystys­leikkauksena toteutettu olka­lisäkkeen avarrus ei ole vaikuttavaa hoitoa olka­lisäkkeen alaisen kipuoireyhtymän hoidossa. Oireyhtymästä käytettiin aiemmin nimeä olkapään pinneoire­yhtymä tai ahdas olkapää -oireyhtymä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että olkalisäkkeen alainen kipuoireyhtymä ei ole sairaus, jonka hoitaminen leik­kauksella olisi lääketieteellisesti perusteltua. Potilaille ei tule esittää, että vaivan hoidossa tarvitaan olkalisäkkeen alapinnan ”luupiikkien” hiomista.

Paljonko Suomessa on tehty olka­lisäkkeen avarrusleikkauksia?

– Palonevan ynnä muiden tutkimuksessa selvitettiin näiden leikkausten määriä Suomessa vuosina 1998–2011. Sen perusteella avarrusleikkausten määrä kääntyi maltilliseen laskuun jo vuonna 2008. Vuonna 2007 näitä leikkauksia tehtiin ennätyksellinen määrä, liki 9 000.

Julkisissa sairaaloissa toimenpiteet vähenivät selvästi 2008–11, mutta yksityisissä hoitolaitoksissa niiden määrä jatkoi yhä kasvuaan.

Ovatko leikkaukset vähentyneet, kun niiden hyötyä ei ole voitu osoittaa tutkimuksissa?

– Väheneminen johtui todennäköisesti aiheesta julkaistuista vaikuttavuus­tutkimuksista. THL:n tilastojen perusteella leikkausmäärissä vaikuttaa kuitenkin olevan eroa palvelun­tuottajittain. Kehitys ei ole täysin vastannut kertynyttä lääketieteellistä näyttöä, sillä vielä 2018 Suomessa tehtiin noin 2 300 tähystyksellistä olkalisäkkeen avarrusta. Tämä on 25 prosenttia huippuvuodesta 2007.

Runsaan 1,2 miljoonan ihmisen väestövastuualueella HYKS:ssa tehtiin vuonna 2019 alle 20 olkalisäkkeen avarrusta.

Miksi leikkauksia yhä jatketaan?

– Osa leikkauksista kirjautuu olka­lisäkkeen avarruksiksi epätäsmällisten kirjausten takia, kuten kiertäjäkalvosimen korjausleikkaus, jossa toimen­piteen aikana todetaan, ettei jänne­korjaus ole teknisesti toteutettavissa.

Valitettavasti osa selittyy yksittäisten lääkärien vaikeudella muuttaa käsitystään ja toimintatapaa olkakipuisen potilaan asianmukaisesta hoidosta. Tämä korostuu yksiköissä, joissa johto on haluton tai keinoton puuttumaan potilaille tarjottuun hoitoon. Kirurgisen hoidon sijasta järjestettävä hoito vaatii lisäksi lääkärintaitoja ja sovittuja hoitoprotokollia, joiden päivittämiseen kaikki eivät ole kyenneet.

Mitkä ovat parhaat vaihtoehdot ­avarrusleikkauksen tilalle ja miksi?

– Olkalisäkkeen alainen kipuoire­yhtymä paranee lähes poikkeuksetta asianmukaisella informaatiolla, ­ohjauksella ja fysioterapeutin ohjaamilla kotona toteutettavilla liike- ja liikuntaharjoituksilla. Jollei parane, on syytä miettiä, onko diagnoosi oikea.

On viitteitä siitä, että jos kuntoutushoito ei tuota toivottavaa apua, tulee leikkauspäätökseen suhtautua erityisellä varauksella, koska tällä potilas­ryhmällä leikkaushoidon tulokset ovat erityisen vaatimattomat.

Suvi Sariola

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 47/2020.

Kirjallisuutta

1 . https://bjsm.bmj.com/content/early/2020/10/04/bjsports-2020-102216
2 . https://www.tandfonline.com/doi/full/10.3109/­17453674.2014.977703

Oletko jo lukenut nämä?