Pikakysely kertoo koululaisen syömishäiriöstä

Valtaosa syömishäiriöistä jää terveydenhuollossa havaitsematta.

Pikakysely kertoo koululaisen syömishäiriöstä Kuva 1 / 1

Viisi kysymystä kouluterveystarkastuksessa auttaa löytämään syömishäiriöön viittaavan oireilun, ilmeni Turun yliopistoon tehdyssä väitöstutkimuksessa.

Terveystieteiden maisteri Lea Hautala tutki SCOFF-kyselyn käyttöä suomalaisessa kouluterveydenhuollossa.

Kyselyn avulla syömishäiriöön viittaavista oireista raportoi joka viides nuori. Ilman seulontaa syömishäiriöriskiryhmään kuuluvaksi tunnistettiin vain yksi kahdestakymmenestä nuoresta.

Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että syömishäiriöön sairastutaan yleisimmin murrosiässä ja valtaosa syömishäiriöistä jää terveydenhuollossa havaitsematta.

Hautalan mielestä syömishäiriöseulonta pitäisi liittää osaksi murrosikäisten vuosittaisia terveystarkastuksia.

– Aikaisempien tutkimusten perusteella varhaisessa vaiheessa toteutettuna jo lyhyt interventio usein riittää tilanteen korjaamiseksi. Näin ollen nykyisen Käypä hoito -suosituksen ohjetta seulonnan kohdistamisesta yksilöihin, joiden epäillään jo sairastavan syömishäiriötä, tulisi tarkistaa, Hautala sanoo tiedotteessa.

Oireet voivat pitkittyä masentuneella

Väitöstutkimuksen tulosten mukaan keskimurrosikäisistä tytöistä noin joka neljäs ja pojista joka seitsemäs raportoi syömishäiriöön viittaavasta oireilusta. Noin puolet syömishäiriöön viittaavasta oireilusta raportoineista nuorista oli oireilevia vielä vuoden kuluttua. Neljän vuoden kuluttua tutkimuksen alusta oireilu jatkui yhä joka toisella tytöistä ja joka kuudennella pojista, joilla oli oireita jo tutkimuksen alussa.

Oireilun pitkittyminen oli todennäköisintä nuorilla, joilla oli myös masentuneisuutta tai ahdistuneisuutta keskimurrosiässä.

– Kouluterveydenhuollossa yleisesti kerätyistä terveystiedoista onkin hyötyä seulaan jääneiden nuorten hoidon tarpeen arvioinnissa, jotta mahdolliset interventiot osataan kohdistaa juuri niihin nuoriin, joilla riski ongelman pitkittymiseen on suuri, Hautala toteaa.

Suhde vanhempaan vaikuttaa

Hän tarkasteli myös lapsi–vanhempi-suhteen mahdollista yhteyttä syömishäiriöön viittaavaan oireiluun. Tulosten mukaan tavanomainen vanhemmuus on useimmiten kyllin hyvää suojaamaan nuorta syömiskäyttäytymisen häiriintymiseltä.

– Osalla nuorista voi kuitenkin tilapäisesti esiintyä syömishäiriöön viittaavaa oireilua, joka liittyy huoleen kehonkuvan ja ulkonäön muuttumisesta aikuistumisen myötä. Tässä tutkimuksessa oireilun jääminen lyhytaikaiseksi oli todennäköisintä niillä tytöillä, joiden kokemus suhteestaan äitiin oli keskimääräistä parempi. Olennaisempaa oireilun keston kannalta oli kuitenkin se, oliko nuori kärsinyt masentuneisuudesta 15–16-vuotiaana vai ei, Hautala sanoo.

Kymmenesosalla tytöistä oireet pitkittyvät

Väestötasolle suhteutettuna tutkimuksen tulokset tarkoittavat, että myöhäismurrosikäisistä noin joka kymmenennellä tytöllä ja kahdella pojalla sadasta on pitkittynyttä syömishäiriöön viittaavaa oireilua. Noin joka toisella heistä oireilun monimuotoisuus viittaa nuoren sairastuneen syömishäiriöön.

Hautala toteutti väitöskirjatutkimuksensa nelivaiheisena seurantatutkimuksena, jossa aineisto kerättiin kyselylomakkeilla ja vastaajien terveyskertomustiedoista.

Tutkimukseen osallistui alkuvaiheessa 1891 8- ja 9-luokkalaista nuorta, jotka vastasivat syömiskäyttäytymiskyselyyn terveystarkastuksen yhteydessä, sekä 14 kouluterveydenhoitajaa. Nelivuotisseurantakysely toteutettiin postikyselynä alkuvaiheessa seulaan jääneille nuorille ja oireettomille verrokeille. Heistä tutkimukseen osallistui yhteensä 722 vastaajaa.

SCOFF-kyselyn taustaa

SCOFF-kysely julkaistiin alun perin The British Medical Journalissa 1999. Kyselyn lyhenne tulee sanoista, jotka sisältyvät englanninkieliseen kyselyyn. Sanat ovat sick, control, one, fat ja food.

Kysymykset kuuluvat väitöskirjan mukaan suomeksi seuraavasti:

1. Yritätkö oksentaa, koska tunnet olevasi epämiellyttävän kylläinen?

2. Huolestuttaako sinua ajatus, ettet enää pysty hallitsemaan syömisesi määrää?

3. Oletko laihtunut lähiaikoina yli kuusi kiloa kolmen kuukauden aikana?

4. Uskotko olevasi lihava, vaikka muut väittävät, että olet liian laiha?

5. Hallitseeko ruoka mielestäsi elämääsi?

Yksikin kyllä-vastaus viittaa syömishäiriön mahdollisuuteen.

TtM Lea Hautala esittää väitöskirjansa Eating Pathology - A Challenge in School Health Care julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14. syyskuuta.

.

Teksti: Minna Pihlava

Kuva: Fotolia

Oletko jo lukenut nämä?