Raskaana olevat pärjäsivät hyvin pandemian ensimmäisen aallon rajoituksissa

Raskaana olevien naisten stressitaso nousi poikkeusaikana, mutta unen määrä ja laatu pysyivät yhtä hyvinä kuin ennen rajoituksia.

Raskaana olevat pärjäsivät hyvin pandemian ensimmäisen aallon rajoituksissa Kuva 1 / 1 Kuva: Pixmac

Raskaana olevien fyysinen aktiivisuus väheni pandemiarajoitusten alkaessa, mutta rajoitusten jatkuessa paikallaanoloaika alkoi vähentyä. Turun yliopiston tutkimuksessa raskaana olevien naisten stressitaso nousi poikkeusaikana, mutta unen määrä ja laatu pysyivät yhtä hyvinä kuin ennen rajoituksia.

Tutkimukseen osallistui 38 raskaana olevaa naista keväällä 2020. Naiset käyttivät ranteessaan Samsung Gear Sport -älykelloa, joka mittasi päivittäistä askelten ja unen määrää sekä sydämen sykettä ja sykevälivaihtelua.

Lisäksi naiset arvioivat stressitasoaan, aktiivisuuttaan ja unensa laatua myös subjektiivisesti älypuhelimeen ladatun sovelluksen kysymyksiin vastaamalla. Naiset olivat rajoitusten alkaessa keskimäärin raskausviikolla 23.

Tutkimuksessa tarkasteltiin neljän viikon ajanjaksoa ennen koronaviruspandemian ensimmäisen aallon aiheuttamia rajoituksia ja neljän viikon ajanjaksoa rajoitusten aikana.

Stressin koettiin lisääntyneen

Älykellolla mitatussa sydämen sykevälivaihtelussa tapahtui joitakin muutoksia rajoitusten alkaessa verrattuna viikkoihin ennen niitä. Analyyseissa tarkasteltiin yöunen aikana mitattua sykevälivaihtelua, jotta älykellon mittaama signaali olisi mahdollisimman häiriötön.

– Silti sykevälivaihtelun muutosten tulkinta on haastavaa. Ne saattavat olla merkki kohonneesta stressitasosta, mutta muutoksia sykevälivaihtelussa tapahtuu fysiologisesti myös raskauden etenemisen myötä. Naisten subjektiivisten arvioiden perusteella heidän stressitasonsa kuitenkin nousi rajoitusten alkamisen jälkeen korkeammaksi kuin se oli ennen rajoituksia, kertoo erikoistutkija Hannakaisa Niela-Vilen tiedotteen mukaan.

Paikallaanolo väheni

Seurannassa naisten fyysinen aktiivisuus väheni pandemian aiheuttamien rajoitusten myötä. Toisaalta myös etenevä raskaus selitti vähenevää päivittäistä askelmäärää, sillä fyysinen aktiivisuus useimmiten vähenee raskauden loppua kohden. Vastaavasti päivittäinen paikallaanolon määrä lisääntyi rajoitusten alkaessa, mutta alkoi sitten vähetä rajoitusten jatkuessa.

– Naiset saattoivat esimerkiksi alkaa hyödyntää rajoitusten aikana yleistyneitä etäliikuntamahdollisuuksia. Tutkimukseen osallistuneet naiset itse arvioivat oman aktiivisuutensa pysyneen samalla tasolla koko tutkimuksen ajan, kertoo tutkimusta johtanut apulaisprofessori Anna Axelin tiedotteessa.

Vuorokausirytmi myöhentyi

Unen määrään rajoituksilla ei näyttänyt olevan yhteyttä, vaan raskaana olevat nukkuivat yhtä pitkiä yöunia kuin aikaisemminkin. Yölliset hereilläolojaksot eivät myöskään lisääntyneet, eivätkä naiset itse kokeneet unen laatunsa muuttuneen mitenkään. Naisten vuorokausirytmi kuitenkin muuttui niin, että nukkumaan meno ja aamuherääminen siirtyivät hieman myöhemmäksi.

Niela-Vilenin mukaan on todennäköistä, että osalla naisista vuorokausirytmin muutoksen sai aikaan äitiysloman alkaminen. Osa tutkimukseen osallistuneista lienee jäänyt rajoitusten myötä etätöihin, mikä mahdollisti joustavamman työajan.

Ulla Toikkanen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?