Terveydenhuollon käyttö runsasta ennen keuhkoahtaumataudin diagnoosia

Keuhkoahtaumapotilas kuluttaa euroja jo ennen kuin diagnoosi var­mistuu.

Terveydenhuollon  käyttö runsasta ennen keuhkoahtaumataudin diagnoosia Kuva 1 / 1 Kuva: Pixmac

Keuhkoahtaumatautia sairastavilla on kuvattu esiintyvän runsaasti oireita, pahenemisvaiheita ja jopa sairaalahoitoja, ennen kuin diagnoosiin on päästy. Diagnoosi varmennetaan spirometrialla, ja kun samalla arvioidaan oireet ja pahenemisvaiheet ja mitataan eosinofiilit, voidaan päättää hoidostakin. Valitettavasti diagnoosi viivästyy usein.

Kanadalaistutkijat etsivät kymmenen vuoden ajalta kaikki keuhkoahtauma­diagnoosit ja potilaiden kontaktit ­terveydenhuoltoon viiden vuoden ajalta ennen diagnoosia. Potilaita löytyi 112 000 ja heille etsittiin verrokit, joilla ei ollut ­keuhkoahtaumaa.

Keuhkoahtaumapotilaat kävivät diagnoosia edeltäneiden viiden vuoden aikana 14 kertaa apteekissa, 10 kertaa avoterveydenhuollossa ja 8 kertaa erikoislääkärillä. Diagnoosia edeltä­neiden kahden vuoden aikana 72 % kävi avoterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla hengityksen takia ilman että se johti keuhkoahtaumadiag­noosiin.

Verrokkeihin nähden keuhkoahtaumapotilailla oli 1,4-kertainen määrä käyntejä avoterveydenhuollossa, 1,35-kertainen määrä käyntejä erikoislääkärillä ja 1,62-kertainen määrä käyntejä aptee­kissa.

Keuhkoahtaumapotilas kuluttaa euroja jo ennen kuin diagnoosi var­mistuu. Olisiko syytä alentaa kynnystä spiro­metriatutkimukseen, jotta diagnoosiin päästäisiin nopeammin?

Johnson KM, Khakban A, Bryan S ym. Healthcare system encounters before COPD diagnosis: a registry-based longitudinal cohort study. Thorax 2020;75:108–115.

Heikki Ekroos

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 14/2020.

Oletko jo lukenut nämä?