Keuhkoahtaumatautia sairastavilla on kuvattu esiintyvän runsaasti oireita, pahenemisvaiheita ja jopa sairaalahoitoja, ennen kuin diagnoosiin on päästy. Diagnoosi varmennetaan spirometrialla, ja kun samalla arvioidaan oireet ja pahenemisvaiheet ja mitataan eosinofiilit, voidaan päättää hoidostakin. Valitettavasti diagnoosi viivästyy usein.
Kanadalaistutkijat etsivät kymmenen vuoden ajalta kaikki keuhkoahtaumadiagnoosit ja potilaiden kontaktit terveydenhuoltoon viiden vuoden ajalta ennen diagnoosia. Potilaita löytyi 112 000 ja heille etsittiin verrokit, joilla ei ollut keuhkoahtaumaa.
Keuhkoahtaumapotilaat kävivät diagnoosia edeltäneiden viiden vuoden aikana 14 kertaa apteekissa, 10 kertaa avoterveydenhuollossa ja 8 kertaa erikoislääkärillä. Diagnoosia edeltäneiden kahden vuoden aikana 72 % kävi avoterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla hengityksen takia ilman että se johti keuhkoahtaumadiagnoosiin.
Verrokkeihin nähden keuhkoahtaumapotilailla oli 1,4-kertainen määrä käyntejä avoterveydenhuollossa, 1,35-kertainen määrä käyntejä erikoislääkärillä ja 1,62-kertainen määrä käyntejä apteekissa.
Keuhkoahtaumapotilas kuluttaa euroja jo ennen kuin diagnoosi varmistuu. Olisiko syytä alentaa kynnystä spirometriatutkimukseen, jotta diagnoosiin päästäisiin nopeammin?
Johnson KM, Khakban A, Bryan S ym. Healthcare system encounters before COPD diagnosis: a registry-based longitudinal cohort study. Thorax 2020;75:108–115.
Heikki Ekroos
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 14/2020.
