Terveysasema voi toimia myös ilman ajanvarausta

Keski-Uudellamaalla potilaan hoito alkaa heti, ja hänet hoidetaan pääsääntöisesti samana päivänä.

Terveysasema voi toimia myös ilman ajanvarausta Kuva 1 / 2

Terveysasema voi toimia näinkin: Ei ole perinteistä ajan­varausta eikä jakoa kiireellisiin ja kiireettömiin potilaisiin. Sen sijaan on yhteyshenkilö, jolle potilas voi soittaa. Näin toimitaan Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän eli Keusoten Hyrylän, Kellokosken ja Jokelan terveys­asemilla.

Yhteyshenkilö on sairaanhoitaja, joka työskentelee tiimihuoneessa. Siellä on 2–3 hoitajaa ja 1–3 konsultoivaa lääkäriä, joilta hoitaja voi kysyä neuvoa tai siirtää asian heille. Lääkäri päättää, ­haluaako hän antaa neuvot hoitajalle, soittaa itse potilaalle tai kutsua käymään vastaanotolla, kenties laboratoriokokeiden kautta.

Potilaan hoito alkaa heti, ja hänet hoidetaan pääsääntöisesti samana päivänä.

Päivän alkaessa konsultoivilla lääkäreillä on muutama vapaa aika samalle päivälle.

Hyrylän terveysasemalla työskente­levä terveyskeskuslääkäri Esa-Heikki Meriläinen arvioi, että kasvokkaisten potilaskontaktien määrä on vähentynyt puoleen sen jälkeen, kun malli otettiin käyttöön viime vuoden marraskuussa. Kontaktien kokonaismäärä ei ole muuttunut, mutta asioita hoidetaan enemmän etänä kuin ennen.

Lisäksi vastaanotolle tulijasta on nyt enemmän tietoa.

– Kun avaan listan, tiedän potilaista jo jotain, Meriläinen kuvaa.

Useimmat potilaat hän on itse ottanut listalle ja määrännyt heille esimerkiksi tarpeelliset laboratoriokokeet etukäteen. Viikossa yksi tai kaksi päivää on varattu vastaanottoja varten. Niihin hän ottaa potilaita, jotka tarvitsevat esimerkiksi lausuntojen kirjoittamisen vuoksi enemmän aikaa.

Malliin kuuluu, että lääkärillä pitää olla perustelu sille, miksi hän ottaa potilaan vastaanotolle.

Tyypillisessä viikossa Meriläisellä on kaksi konsulttipäivää, yksi päivä kouluterveydenhuoltoa ja yksi vastaanotto­päivä. Hän tekee nelipäiväistä työ­viikkoa.

Meriläinen kokee, että työkuorma on uudessa mallissa keventynyt. Työ on myös muuttunut sosiaalisemmaksi. Työhön pystyy vaikuttamaan aiempaa enemmän listojen hallinnan avulla ja ­sitä kautta, että tiimit kehittävät työtään säännöllisesti ja itsenäisesti.

– En ottaisi vanhaa mallia takaisin.

Tiimeillä on neljä tavoitetta

Mallin käyttöönottoa on johtanut ­Keusoten eteläisen alueen ylilääkäri Päivi Mäkelä-Bengs. Hän oli mallin aloittaessa Tuusulan avosairaanhoidon ylilääkäri. Ulkopuolisena tukena ovat olleet Savoa Partnersin konsulttilääkärit ja -hoitajat.

Työlle on hänen mukaansa asetettu neljä tavoitetta: vaikuttavuus, kustannustehokkuus, asiakastyytyväisyys ja henkilöstön hyvinvointi. Tiimit järjes­tävät työnsä itsenäisesti nämä tavoitteet mielessä pitäen.

Hyrylän asemalla on kolme tiimiä, Kellokoskella ja Jokelassa yksi kummassakin.

Hyrylässä on kaksi kantatiimiä, yksi episoditiimi.

– Episoditiimi hoitaa potilaita, jotka eivät hyödy valmennuksesta, Mäkelä-Bengs sanoo.

Tiimit hoitavat kaikki potilaiden asiat, niin vuotavat haavat, flunssat kuin pitkäaikaissairaussairauksien hoidon.

Kantatiimin hoidettavaksi päätyy kolmella ehdolla. Potilas on ollut vuoden aikana kontaktissa terveysasemaan ­vähintään seitsemän kertaa, hänellä on pitkäaikaissairaus ja ainakin kaksi ­terveysindikaattoria seitsemästä on pielessä.

Heidän kanssaan tehdään terveys- ja hoitosuunnitelma, jonka laadinnassa ei puhuta niinkään HbA1c-arvoista ja ­verenpaineesta vaan siitä, mitä potilas haluaa tavoitella.

Yhteyshenkilö pitää yhteyttä potilaaseen personal trainerin tapaan. Kävitkö lenkillä, miten on sujunut?

Määräaikaiskontrolleja ei ole eikä erikseen astma- tai reumahoitajien­vastaanottoja. Potilaalla on aina yksi yhteyshenkilö, ja hoito pysyy samassa tiimissä.

– Olemme perusterveydenhuollon yksikkö, emme erikoissairaanhoidon jatke, Mäkelä-Bengs sanoo.

Ykköstyypin diabeetikoille on erillinen diabetestiimi. Heidän yhteyshen­kilönsä on diabeteshoitaja.

Kantatiimissä on vähemmän potilaita yhteyshenkilöä kohden, sillä potilaat tarvitsevat enemmän yhteydenottoja.

Malli on muuttanut potilaspalautteen määrää. Negatiivisen palautteen määrä on pysynyt ennallaan, mutta positiivisen palautteen määrä on Mäkelä-Bengsin mukaan kasvanut.

Rovaniemi sai kiitosta

Rovaniemen terveyskeskuksessa on tehty vuosien ajan aktiivista kehitystyötä.

Se sai tänä vuonna Lääkäriliiton laatupalkinnon pitkäaikaissairauksien ­hyvän hoidon malleista. Nuorten Lääkärien Yhdistyksen kyselyssä se on kahtena vuonna ollut viiden tähden koulutuspaikka.

Avovastaanoton ylilääkärin Outi Palménin keräämien palautteiden mukaan lääkärit kokevat järjestelyt joustaviksi.

Vähintään puolen tunnin vastaan­ottoajat antavat mahdollisuuden hoitaa useamman asian kerralla. Koulutusta järjestetään suunnitelmallisesti.

Yleislääketieteeseen Rovaniemellä erikoistuva Tino Ruotsalainen on tyytyväinen työpaikkaansa. Esimiehet ovat hyvin saatavilla, ja lomat hän on saanut neuvoteltua mieleisiksi. Työssä viihtymistä edistää joka-aamuinen lääkäri­palaveri, jossa voi ”tuulettaa päätä” ja kysyä kollegalta neuvoa.

Käytössä olevat hyvän hoidon mallit antavat Ruotsalaisen mielestä raamit pitkäaikaissairaiden hoitoon. Niiden myötä kaikki hoidon kannalta tärkeät asiat tulee käytyä läpi vastaanotolla. Se tosin tarkoittaa myös sitä, että yksittäiseen vastaanottoon on varattava riittävästi aikaa.

Resurssipula vaivaa

Terveyskeskusten resurssipulasta on keskusteltu tänä vuonna paljon. Resurssien puute on iso ongelma Rovaniemellä. Potilaita joudutaan pyytämään soittamaan myöhemmin uudestaan, kun ­vastaanottoaikoja ei ole antaa.

50 terveyskeskuslääkärin virkaa ovat melko hyvin täynnä, mutta vuodeosastot, yhteispäivystys, neuvolat, kouluterveydenhuolto ja ikäosaamiskeskus tarvitsevat paljon lääkäreitä.

– Vastaanotolle jää järkyttävän vähän työpanosta. Aina kun tulee jotakin uutta toimintoa, se on pois vastaanottotyöstä, Outi Palmén kuvaa.

Hän on epävirallisesti laskenut, että kymmenen lääkärinvirkaa lisää toisi ­tarvittavan avun. Hän käyttäisi kaiken ­lisäresurssin vastaanottoihin, jotta hoitoon pääsy ja hoidon jatkuvuus para­nisivat.

Tuusulassa olisi myös käyttöä lisä­resurssille. Tarvetta on Päivi Mäkelä-Bengsin mukaan muullekin kuin lääkäriresurssille. Ilman suunnitelmallisuutta resurssien lisäys ei välttämättä ole vaikuttavaa ja kustannustehokasta.

Kirjoittaja
Minna Pihlava
toimittaja

Kuvat Jussi Helttunen

Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 36/2019.

Oletko jo lukenut nämä?