Tutkimuskohteeksi käsitykset tuonpuoleisesta

Tutkimuskohteeksi käsitykset tuonpuoleisesta Kuva 1 / 1

Afrikassa käytetään valtavat määrät rahaa erilaisiin sairauksien ehkäisyohjelmiin. Käytännössä ohjelmat kohtaavat monia ongelmia, havaitsi kulttuurin ja terveyden professori, LKT Marja-Liisa Honkasalo tutkiessaan Afrikassa malariaa ja äitien kulttuurisia käsityksiä lasten sairastumisesta ja kuolemasta.

Hän etsii selitystä suurista kulttuurisista eroista autettavien ja auttajien kesken. Ne pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon ehkäisyohjelmia laadittaessa.

– Afrikassa raja elämän ja kuoleman välillä on aivan toisenlainen kuin länsimaissa. Esi-isät ovat läsnä ja hyvin merkittäviä. Heiltä pyydetään neuvoa, ja parantamisrituaaleissa esi-isät saattavat asettua elävään ihmiseen ja puhuvat hänen kauttaan yhteisölle.

Nyt Honkasalo palaa Afrikkaan tutkimaan esi-isien merkitystä kulttuurissa osana Mieli ja Toinen -tutkimushanketta, joka on juuri saanut Suomen Akatemialta noin 900 000 euron rahoituksen. Kyseessä on laaja hanke, jossa selvitetään ihmismielen vuorovaikutusta tuonpuoleiseksi tulkittujen toimijoiden kanssa.

Monitieteinen projekti on osa Akatemian laajaa Ihmisen mieli -tutkimusohjelmaa. Nelivuotinen tutkimusohjelma käynnistyi vuoden alussa.

”Kuoleman raja on sopimuksenvarainen”

Osa Honkasalon tutkimusryhmästä selvittää suomalaisten kulttuurista käsitystä kuolemasta.

– Esi-isien asema oli merkittävä myös suomalaisessa kansanuskossa, mutta nyt tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi. Ihmisen yhteiskunnallinen arvo ja toimijuus vähenee ennen kuolemaa. Ihmiset ovat sosiaalisesti kuolleita paljon ennen kuin he kuolevat.

Tällaiset kulttuuriset käsitykset kuolemasta liittyvät Honkasalon mukaan myös esimerkiksi keskusteluun vanhusten hoidosta, eutanasiasta ja hyvästä kuolemasta.

Tutkimusryhmässä selvitetään kyselyaineistolla lisäksi muun muassa suomalaisten käsityksiä yliluonnollisiksi tulkituista tapahtumista ja olennoista.

Neurokuvantamisen ja psykiatrisen diagnostiikan avulla tutkitaan myös äänien kuulijoita, heidän sairastavuuttaan ja kysymystä sairaudesta ja normaalista.

– Kuvantamismenetelmien avulla pyritään selvittämään esimerkiksi sitä, mitkä aivojen keskukset aktivoituvat heidän kuullessaan ääniä: onko kyse samanlaisesta aktivoitumisesta kuin kuulemisessa yleensä.

Honkasalon mukaan ihmiset, joilla on yliluonnollisiksi tulkittuja taipumuksia, tulkitaan helposti mieleltään sairaiksi ja heidät stigmatisoidaan.

– Ihmisten omat kokemukset tulisi kuitenkin huomioida, kun heitä hoidetaan, oltiinpa niistä mitä mieltä tahansa. Hoito ei onnistu, jos potilasta ei kuunnella. Nämä asiat vaikuttavat hoitomyöntyvyyteen myös hoidettaessa muista kulttuureista tulevia potilaita.

Suvi Sariola
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?