Valtimotautien riskitekijöiden kasautumista voi ehkäistä jo lapsuudessa

Lapsuusiän fyysinen kunto on tärkeä tulevaisuuden terveyttä ja liikunta-aktiivisuutta ennustava tekijä.

Reippaan liikunnan lisääminen vähentää tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöitä jo alakouluikäisillä lapsilla, osoittaa terveystieteiden maisteri Juuso Väistön väitöstutkimus.

Väistö tarkasteli fyysisen aktiivisuuden ja kunnon eri osatekijöiden sekä paikallaanolon yhteyksiä tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöihin sekä niiden kasautumiseen 6–8-vuotiailla suomalaisilla lapsilla. Mukana oli 506 lasta, jotka osallistuivat Lasten liikunta ja ravitsemus- eli Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) -tutkimukseen.

Tulosten mukaan erityisesti vähäinen omatoiminen liikunta sekä runsas viihdemedian käyttö olivat yhteydessä korkeampiin tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöiden tasoihin.

Riskitekijöiden tasot olivat korkeimmat lapsilla, jotka liikkuivat vähiten ja käyttivät eniten aikaa viihdemedian parissa.

Pienilläkin muutoksilla on merkitystä

Runsaalla viihdemedian käytöllä ja erityisesti liiallisella television ja videoiden katselulla havaittiin yhteys korkeampiin riskitekijöiden tasoihin myös paljon liikkuvilla lapsilla.

Myös epäsäännöllinen ateriarytmi sekä epäterveellinen ruokavalio olivat yhteydessä korkeampiin riskitekijöiden tasoihin. Ravitsemustekijät selittivät osittain runsaan viihdemedian käytön yhteyksiä riskitekijöihin.

Kahden vuoden seurannan aikana havaittiin, että reipasta liikuntaa lisänneillä lapsilla tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien kokonaisriski sekä yksittäisten riskitekijöiden tasot pienenivät. Vähän liikkuneilla ikätovereilla muutokset olivat päinvastaisia.

Nämä muutokset eivät riippuneet lapsen sukupuolesta, biologisesta kypsyystasosta, kehon rasvattomasta massasta sekä tutkimuksen alkaessa mitatuista riskitekijöiden tasoista ja liikunnan määrästä.

Tulosten perusteella näyttää myös siltä, että kestävyyskunnon parantamiseen vaaditaan hieman rasittavampaa eli vähintään kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa. Jo 10 minuutin lisäys päivittäiseen reippaan liikunnan määrään vähensi kuitenkin kehon rasvapitoisuutta sekä paransi kestävyyskuntoa.

Terveystieteiden maisteri Juuso Väistön väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 5.3.2021.

Hertta Vierula

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.