Ahmintahäiriö näkyy aivokemiassa, peliriippuvuus ei

Neurologiaan erikoistuva Joonas Majuri tutki riippuvuuksien aivokemiaa väitöstutkimuksessaan.

Kaikki toiminnalliset riippuvuudet eivät ole aivokemialtaan samanlaisia, havaitsi neurologiaan erikoistuva lääkäri Joonas Majuri väitöstutkimuksessaan.

Majuri tutki aivojen dopamiini-, opioidi- ja serotoniinijärjestelmiä peliriippuvuudessa, ahmintahäiriössä ja terveessä kontrolliryhmässä PET-kuvantamisen avulla.

Hän totesi, että aivojen hermovälittäjäaineet toimivat ahmintahäiriöstä kärsivillä toisin kuin peliriippuvaisilla tai terveillä verrokeilla. Peliriippuvaisen hermovälittäjäaineiden toiminnassa taas ei ole eroa terveisiin verrokkeihin.

Ahmintahäiriössä dopamiinin tuotantokyky on alentunut aivojen accumbens-tumakkeessa, sitoutuminen opioidireseptoreihin on alentunut laaja-alaisesti aivojen eri osissa ja sitoutumisessa serotoniinin takaisinottajaan on alueellisesti vaihtelevia muutoksia.

– Ahmintahäiriössä dopamiinitoiminta näyttäisi olevan samansuuntaista kuin päihderiippuvuuksissa, mutta opioiditoiminta on päinvastaista, Majuri toteaa.

Toiminnallisia riippuvuuksia tutkittaessa aivojen välittäjäaineiden toiminnasta saadaan tietoa tilanteessa, jossa kemiallinen aine ei häiritse aivotapahtumia – kuten tapahtuu päihderiippuvuutta tutkittaessa.

Yksilötason tietoa saadaan odottaa

Siihen, mitä havainnot tarkoittavat yksilön kohdalla, ei ole suoraa vastausta.

– Kun dopamiinitoiminta on ahmintahäiriössä alentunut, niin olisiko dopamiinijärjestelmään vaikuttavasta lisdeksamfetamiinista apua? Yhdysvalloissa sille on myyntilupa, Majuri pohtii.

Hänen tutkimuksensa tulokset eivät tue opioidi- ja serotoniinipohjaisten lääkkeiden käyttöä peliriippuvuudessa, toisin kuin jotkut muut tutkimukset.

– Lääketieto lisääntyi teorian tasolla, Majuri sanoo.

Majuri oli jo lukiossa kiinnostunut säteilyfysiikasta ja aivojen tutkimisesta. Kandiaikana tuli mahdollisuus päästä mukaan tutkimusprojektiin, jossa tutkittiin aivoja PET-kuvantamisen avulla.

– Tämä tuli eteeni sattumalta, mutta sopi kuin nenä päähän.

Väitöstutkimus on auttanut Majuria myös kliinisessä työssä.

– Kun olen tavannut toiminnallisista riippuvuuksista kärsiviä potilaita tutkimusta tehdessäni, osaan kohdata heitä työssä hiukan kokonaisvaltaisemmin.

Majurilla on haaveena päästä tutkimaan sitä, miltä Parkinsonin taudissa dopamiiniantagonistilääkkeen sivuvaikutuksena joskus tuleva peliriippuvuus näyttää aivoissa.

– Opioiditoimintaa Parkinsonin tautiin liittyvissä toiminnallisissa riippuvuuksissa ei ole tutkittu.

Teksti: Anne Seppänen

Kuva: Vesa-Matti Väärä