Astma alkaa nuoruudessa tai kehittyy aikuisiässä. Sitä sairastaa noin 10 % suomalaisista aikuisväestöstä. Työssä käyvien lukumäärä Suomessa on noin 2,5 miljoonaa, joten astmaa saattaa sairastaa jopa 250 000 työntekijää.
Astman esiintyvyys on lisääntynyt, erityisesti nuorissa ikäryhmissä. Nuorilla miehillä astman esiintyvyyden on todettu lisääntyneen ainakin 2000-luvun alkuun saakka. Näin ollen on odotettavissa, että tulevaisuudessakin merkittävä osa työntekijöistä sairastaa astmaa ja joutuu selviytymään sairautensa kanssa työurallaan.
Lääkehoidon kehittyminen on parantanut astmaa sairastavien elämää huomattavasti, ja nykyään astma aiheuttaa vain harvoin sairaalahoitojaksoja tai työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista. Kuitenkin työpanosten menetykset astman vuoksi ovat edelleen kansantaloudellisesti merkittävät ja niitä on pyrittävä vähentämään.
Työ voi aiheuttaa astmaa
Väestötutkimusten perusteella työn ja työperäisen altistumisen arvioidaan aiheuttavan 15–18 % aikuisiällä alkavasta astmasta. Astmariski on lisääntynyt esimerkiksi leipureilla ja elintarviketyöntekijöillä, maanviljelijöillä, siivoojilla, tarjoilijoille, maalareilla, sairaanhoitajilla ja kemian alan työntekijöillä.
Selvästi harvemmin voidaan osoittaa yksilötasolla astman johtuvan työstä. Astma on Suomessa ammattitautilain mukaan korvattava ammattitauti silloin, kun voidaan yksilötasolla osoittaa työperäisen altistumisen olevan todennäköisesti astman pääasiallinen syy.
Vuosina 2005–2010 on Suomessa korvattu ammattitautina 102–152 astmaa vuodessa, eli arviolta ainoastaan 12 % uusista ilmenneistä astmoista vahvistetaan ammattitaudeiksi. Tavallisimpia ammattiastman aiheuttajia Suomessa ovat kosteusvauriomikrobit, eläinproteiinit, jauhopölyt ja rehut.
Ammattiastman varhainen tunnistaminen on tärkeää, sillä altistumisen jatkuminen astmaa aiheuttavalle tekijälle huonontaa astman ennustetta. Ammattiastma oikeuttaa Suomessa tapaturmavakuutusjärjestelmän korvaamiin etuisuuksiin, joista merkittävin on ammatillinen kuntoutus.
Työ voi pahentaa astmaa
Työ voi myös vaikeuttaa astmaa: suomalaisessa tutkimuksessa 21 %:lla työssä käyvistä astmaa sairastavista esiintyi hengitystieoireiden pahenemista työssä vähintään viikoittain. Astmaa vaikeuttavia työperäisiä tekijöitä ovat esimerkiksi pölyt, käryt, huurut, lämpötilan vaihtelu ja fyysisesti raskas työ.
Työperäisen altistumisen astmaa aiheuttaville tekijöille on todettu liittyvän myös huonossa hallinnassa olevaan astmaan. Selvästi vähemmän on osoitusta siitä, että työ vaikuttaisi astman vaikeusasteeseen. Melko pieneen aineistoon perustuvassa tapaus-verrokkitutkimuksessa vaikeampaa aikuisiässä alkanutta astmaa sairastavat altistuivat työssään enemmän astmaa aiheuttaville tekijöille kuin ne, joilla oli lievempi astma.
Suuressa eurooppalaisessa tutkimuksessa todettiin, että voimakas työperäinen altistuminen pölyille huuruille ja käryille lisäsi astman pahenemisvaiheiden riskiä kolminkertaiseksi.
Artikkelin kirjoittajat arvioivat jopa joka seitsemännen astman pahenemisvaiheen johtuvan työperäisistä tekijöistä työssä käyvillä astmaa sairastavilla. Astman pahenemisvaiheiden ehkäisyn merkitys on suuri, sillä pahenemisvaiheet liittyvät huonompaan astman ennusteeseen ja nopeampaan keuhkotilavuuden pienenemiseen.
Astma ja työkyky
Astma on yleisesti liitetty heikentyneeseen työkykyyn, mutta pitkittäisiä väestöpohjaisia tutkimuksia on vähän. Astmaa sairastavien on todettu raportoivan vaihtaneensa ammattia tai joutuneen luopumaan työstään hengitystieoireiden vuoksi noin viisi kertaa muuta väestöä useammin.
Suomalaisilla kunta-alan työntekijöillä on todettu astman ja pitkäaikaisen nuhan lisäävään sairauslomien riskiä. Saman aineiston perusteella on todettu astman lisäävän pidempiaikaisen työkyvyttömyyden riskiä 1,8-kertaisesti ja riskin olevan erityisen suuri silloin, kun astman lisäksi esiintyy muita pitkäaikaisia sairauksia.
Astmaa sairastavien ammatinvalinnan ohjaus
Huomattava osa nuoruudessa alkaneesta astmasta liittyy allergioihin tavanomaisille ympäristöallergeeneille. Usein tämäntyyppinen astma on melko lievä ja voidaan saada lääkityksellä hallintaan ja nuori saattaa selviytyä monenlaisissa töissä.
Ammatinvalinnan ohjaus on erityisen tärkeää nuorille astmaa sairastaville, joiden tauti on lievää vaikeampi. Heillä astma oireilee säännöllisestä lääkehoidosta huolimatta tai astman hallinnan saavuttamiseksi tarvitaan useampi kuin yksi säännöllisesti otettava lääke.
Ammatinvalinnan ohjauksessa otetaan huomioon sairauksien lisäksi nuoren muut edellytykset kouluttautua ja työllistyä eri ammatteihin. On harmillista, jos nuori kouluttautuu ammattiin, jossa lyhyen ajan kuluttua hänen astmaoireensa pahenevat siten, ettei hän voi jatkaa työskentelyä. Toisaalta tarpeettomien rajoitusten antaminen voi lisätä syrjäytymisen riskiä.
Kansallisessa allergiaohjelmassa suositellaan ottamaan huomioon ohjauksessa ja valistuksessa allergisen nuoren oireiden laatu, vaikeus, kehitys sekä oireita lisäävät tekijät ja hoidon tarve. Kohtuullisella lääkityksellä hallinnassa olevan astman ei katsota rajoittavan ammatinvalintaa – lukuun ottamatta pelastussukellustyötä sisältävää pelastajantyötä – mutta vaikeaa astmaa sairastaville työ, jossa altistutaan hengitystieärsykkeille, sopii huonosti.
Miten astmaa hoidetaan? Lue lisää täältä.
Tee allergiaan liittyvä tietovisa täällä.
Kirjoittanut:
Irmeli Lindström
LT, erikoislääkäri
Työterveyslaitos, Terveys ja työkyky -osaamiskeskus, Työlääketiedetiimi
Hille Suojalehto
LT, erikoislääkäri
Työterveyslaitos, Terveys ja työkyky -osaamiskeskus, Työlääketiedetiimi
Lue Lääkärilehdessä 7/15 julkaistu alkuperäinen artikkeli lähteineen liitteestä.
