Elämäntavat ja geenit vaikuttavat yhdessä muistisairauden ilmaantuvuuteen

Vain suuren geneettisen riskin ryhmässä olevat pystyivät terveellisillä elämäntavoilla vähentämään sairastumis­riskiä merkitsevästi.

Elämäntavat ja geenit vaikuttavat yhdessä muistisairauden ilmaantuvuuteen Kuva 1 / 1

Iso ­englantilainen kohorttitutkimus selvitti vanhuusiän muistisairauden tunnettujen riskigeenien ja elämäntapojen yhteis­vaikutusta muistisairauden ilmaantu­vuuteen kahdeksan vuoden seurannassa.

Tutkittavat rekrytoitiin Englannin biopankeista, joissa heistä oli geeninäytteet ja tietoja terveyskäyttäytymisestä itse raportoituna. Tutkittavien piti olla vähintään 60-vuotiaita, eivätkä he saaneet sairastaa muistisairautta lähtötilanteessa. Geneettinen riski määriteltiin ApoE4-statuksen ja monigeenisten riskipisteiden perusteella; pisteet on laskettu Euroopan laajuisessa meta-analyysissä. Terveellinen elämäntapa määriteltiin tupakoimattomuudeksi, liikunnan harrastamiseksi vähintään 150 minuuttia viikossa, ­terveelliseksi ruokavalioksi sekä kohtuulliseksi alkoholinkäytöksi.

Tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään sekä geneettisen riskin että elämäntapariskien suhteen. Noin 20 prosentilla geneettinen riski oli suuri, 60 prosentilla keskimääräinen ja 20 prosentilla pieni. Vastaavasti 68 prosentilla oli terveelliset elämäntavat, 24 prosentilla kohtalaisen terveelliset ja kahdeksalla prosentilla epä­terveelliset.

Seurannan aikana muisti­sairauteen sairastui 1 769 tutkittavaa. Tutkittavia oli yhteensä 196 383. Sairaus todennettiin sairaaloiden rekistereistä tai kuolemansyyrekisteristä.

Kun viitetasona olivat pienen geneettisen riskin ja terveellisten elämäntapojen ryhmä, muistisairauden riski lisääntyi lineaarisesti, mitä epäterveellisempiin elämäntapoihin ja mitä suurempaan geneettiseen riskiin edettiin. Kun ­elämäntavat olivat epäterveelliset ja geneettinen riski suuri, kahdeksan vuoden seurannassa riski sairastua muistisairauteen oli huomattava eivätkä edes terveelliset elämäntavat tuoneet riskiä pienen geneettisen riskin ryhmän tasolle.

Kun riskejä tarkasteltiin omissa geneettisen riskin ryhmissään ja vakioitiin useilla lähtötilanteen muuttu­jilla (mm. ikä, sukupuoli, koulutus, sosio­ekonominen asema), vain suuren geneettisen riskin ryhmässä olevat pystyivät terveellisillä elämäntavoilla vähentämään sairastumis­riskiä merkitsevästi.

Terveelliset elämäntavat kannattavat eivätkä ne mene hukkaan, vaikka geneettinen riski olisi pieni.

Lähde: Lourida I ym. Association of lifestyle and genetic risk with incidence of dementia. JAMA 2019;322:430–7.

Kirjoittaja
Kaisu Pitkälä

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 40/2019.

Oletko jo lukenut nämä?