Hampaiden reikiintyminen lapsuudessa saattaa lisätä valtimotaudin riskiä aikuisena

Suun infektioiden hoito ja ehkäisy kannattaa aloittaa jo lapsena.

Hampaiden reikiintyminen lapsuudessa saattaa lisätä valtimotaudin riskiä aikuisena Kuva 1 / 1

Lapsuuden yleiset suun infektiot, karies ja ientulehdus, saattavat lisätä valtimonkovettumataudin riskiä aikuisena, osoittaa suomalainen 27 vuoden seurantatutkimus. Yhteys paljastui lasten sepelvaltimotaudin riskitekijöitä kartoittavassa valtakunnallisessa LASERI-tutkimuksessa.

– Löydös on maailmanlaajuisesti uusi, sillä lapsuuden ajan suun infektiosta ei ole julkaistu aiemmin näin pitkiä seurantatutkimuksia sydän- ja verisuonisairausriskin suhteen, kertoo dosentti Pirkko Pussinen Helsingin yliopistosta tiedotteessa.

Valtimonkovettumataudissa verta kuljettavat valtimot ahtautuvat, jonka seurauksena veren kulku suonessa heikkenee. Tauti aiheuttaa useita vaarallisia sairauksia, joista yleisimmät ovat sydäninfarkti, aivohalvaus ja katkokävely.

Sekä ientulehduksen että karieksen määrä lapsena oli vahvasti yhteydessä kaulavaltimon seinämän paksuuteen aikuisena.

Tutkijat painottavat, että suun infektiot olivat itsenäinen riskitekijä valtimonkovettumataudin esiasteille. Niiden yhteys sydän- ja verisuonisairausriskitekijöihin säilyi koko seuranta-ajan. Suun infektioiden hoito ja ehkäisy kannattaa aloittaa jo lapsuudessa.

Vain harvalla lapsella täysin terve suu

Tutkimukseen osallistuneista lapsista 68 prosentilla esiintyi ienverenvuotoa ja 87 prosentilla kariesta, paikkoja oli 82 prosentilla lapsista. Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroa.

Havaittavia ientaskumuutoksia oli 54 prosentilla tutkituista ja ne olivat hieman yleisempiä pojilla kuin tytöillä. Vain viisi prosenttia tutkituista suista oli täysin terveitä. Tutkittavista 61 prosentilla oli yhdestä kolmeen ja 34 prosentilla kaikki neljä suun tulehdusmerkkiä.

– Suun tulehdusmerkkien määrä yhdistyi merkitsevästi verisuonitautiriskitekijöiden määrään erityisesti lapsuudessa mutta myös aikuisiällä, toteaa professori Markus Juonala Turun yliopistosta tiedotteessa.

Tutkimus alkoi vuonna 1980, jolloin 755 lapselle, jotka olivat 6-, 9- ja 12-vuotiaita, tehtiin suun kliininen tutkimus. Vuonna 2007 tutkimus päättyi osallistujille tehtyyn kaulavaltimonseinämän paksuuden ultraäänimittaukseen.

Seuranta-aikana yleiset verisuonisairauksien riskitekijät mitattiin useassa aikapisteessä. Riskitekijöitä yhdistämällä saatiin laskettua lapsuuden ja aikuisiän riskikuorma. Yhteys suun tulehdusmerkkien, karieksen, paikkojen, verenvuodon ja ientaskulöydösten sekä kaulavaltimon seinämän paksuuden välillä analysoitiin sekä erikseen että yhteismuuttujana.

Lapsuusiän suun infektioiden yhteyttä aikuisuuden valtimokovettumatautiin selvittänyt tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston suu- ja leukasairauksien osastolla yhteistyössä TYKS:n kanssa. Tutkimus on julkaistu JAMA Network Open –lehdessä.

Kirjoittaja
Ulla Toikkanen
toimittaja

Kuva
Panthermedia

Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 30.4.2019.

Oletko jo lukenut nämä?