Koululuokkien nuorimmat lapset saavat depressiodiagnoosin 1,3 kertaa useammin kuin ikäryhmänsä vanhimmat. Nuorimmat saavat myös ADHD- ja kehitysvammadiagnoosin useammin.
Britanniassa tehtiin laaja kohorttitutkimus 4–15-vuotiaista lapsista. Aineisto kerättiin laajasta tietopankista, johon tallentuu tietoa kaikista yleislääkärin vastaanotolle rekisteröityneistä potilaista. Lapset luokiteltiin neljään ryhmään sen mukaan, minkä ikäisiä he olivat kouluun ilmoittautuessaan; kouluun ilmoittaudutaan Britannian eri alueilla eri aikoina. Analyyseissä huomioitiin perheen sosioekonominen asema sekä lapsen sukupuoli ja syntymäaika kalenterivuoden mukaan. ADHD- tai kehitysvammadiagnoosin ennen kouluun ilmoittautumista saaneet jätettiin pois tutkimuksesta.
Kehitysvammadiagnoosin saadessaan lapset olivat mediaani-iältään 7,7 vuoden, ADHD-diagnoosin saadessaan 8,0 vuoden ja masennusdiagnoosin saadessaan 13,3 vuoden ikäisiä.
Tutkimus osoittaa ikäryhmän nuorimpien olevan suuremmassa vaarassa sairastua masennukseen. Se myös vahvistaa aiemmat löydökset ADHD- ja kehitysvammadiagnooseista. Nuori ikä koululuokassa tuleekin huomioida terveydenhuollossa diagnostisessa prosessissa psyykkisen oireilun riskitekijänä. Ryhmän nuorimmat pitäisi huomioida myös päivähoidossa ja koulussa suunniteltaessa tukitoimia ja psyykkistä oireilua ehkäiseviä toimia.
Lähde: Root A, Brown JP, Forbes HJ ym. Association of relative age in the school year with diagnosis of intellectual disability, attention-deficit/hyperactivity disorder, and depression. JAMA Pediatr, verkossa ensin 23.9.2019. doi: 10.1001/jamapediatrics.2019.3194
Kirjoittaja
Hanna Raaska
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 43/2019.
