Internet muokkaa aivoja

Tiedonkäsittelyn ja muistitoimintojen muutosten pysyvyydestä ei ole tietoa.

Internet muokkaa aivoja Kuva 1 / 1

Digimedian ärsyketulva voi muuttaa aivojen tiedonkäsittelyä. Joukko asiantuntijoita kokosi World Psychiatry -lehdessä julkaistuun katsaukseen tuoreen tutkimustiedon hypoteeseista, joiden mukaan internetin runsas käyttö saattaa vaikuttaa huomiokykyyn, muistiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja niiden kautta aivoihin.

Digimedia tuo eteemme samanaikaisesti useita havainnointikohteita, ikkunoita ja linkkejä. Median suurkuluttajien multitasking-tyyppinen havaintojen käsittely on osoittautunut pinnalliseksi: he vaihtavat kohdetta nopeasti ja kohdistavat huomionsa yhteen kohteeseen lyhyemmän aikaa kuin vähemmän verkkoa käyttävät. He ovat myös herkempiä häiriintymään ympäristön merkityksettömistä ärsykkeistä ja muun muassa selviytyivät huonommin tehtävänvaihtokokeissa. Digimedian multitasking ei siis paranna muunlaista monisuoriutumista.

Tutkimustulokset havainnoinnin sirpaloitumisen vaikutuksista huomio- ja keskittymiskykyyn ovat osin ristiriitaisia. Yleinen käsitys kuitenkin on, että se heikentää huomion pitämistä yhdessä asiassa ja keskittyminen vaatii enemmän ponnistelua. Tämä on yhdistetty harmaan aineen vähenemiseen prefrontaalisella aivokuorella.

Tietoverkko on muistin jatke

Tiedonsaannin avautuminen on internetin suurimpia saavutuksia. Se saattaa myös vaikuttaa ihmisen muistitoimintoihin ja voi suorastaan korvata semanttisen muistin tarpeen. Ihmiset painavat nykyään mieleensä, mistä tiedon voi hakea, eivät itse tietoa, ja tiedonhaku verkosta vahvistaa toimintamallia. Tämä myös vähentää muistikuormaa ja voi vapauttaa kapasiteettia muuhun.

Kokeissa verkosta tiedon hakeneet eivät pystyneet palauttamaan sitä mieleen jälkeenpäin läheskään yhtä hyvin kuin tietosanakirjasta saman tiedon etsineet. Ero näkyi myös aivojen aktivaatiossa ja aivoalueiden yhteyksissä toiminnallisessa magneettikuvauksessa.

Digitekniikka luo tarpeita aivojen muovautumiselle

Aivojen muovautumiskyky on osoitettu jo ennen internetin aikaa, erityisesti uusien prosessien oppiminen ympäristön vaatimusten ja ärsykkeiden vaikutuksesta. Internetin käyttö tuottaa tällaisia uusia tarpeita. Yksinkertaisena esimerkkinä laitteiden kosketusnäytön ja näppäimistön käytön on havaittu muuttaneen käden ja peukalon toimintaa säätelevien aivokuoren alueiden toimintaa.

Digitekniikka on tuonut uusia mahdollisuuksia kognitiiviseen harjoitteluun esimerkiksi ikäihmisille. Toisaalta on myös viitteitä siitä, että virtuaalimaailmaan vetäytyminen voi muuttaa aivoja ja kognitiivisia prosesseja, samaan tapaan kuin elämänpiirin kaventuminen vanhuksilla. Esimerkiksi tuoreessa satunnaistetussa vertailututkimuksessa kuuden viikon putki verkossa roolipelin parissa johti harmaan aineen vähenemiseen orbitofrontaalisella aivokuorella. Tämä alue on osallisena impulssikontrollin ja päätöksenteon prosesseissa.

Diginatiivit tutkimuskohteeksi

Tietoverkot ovat hyödyllinen väline työssä, opiskelussa ja arjen käytännöissä ja monelle myös olennainen osa vapaa-aikaa. Lisää tutkimusta tarvitaan aivovaikutuksista ja niiden pysyvyydestä. On myös tärkeää oppia välttämään haitat.

Tutkijat nostavat niin sanotut diginatiivit kiinnostavaksi tutkimuskohteeksi vertailussa vanhempiin ikäluokkiin. Monella digitekniikka on lapsesta asti mukana kognitiivisessa kehityksessä.

Kirjoittaja
Marianne Jansson
toimittaja

Kuva
Pixmac

Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 12.6.2019.

Oletko jo lukenut nämä?