Interventio vaikutti muistisairauden vaarassa olevien kognitioon

Myös toimintakyvyn mittarissa näkyi myönteinen ero.

Suomalainen FINGER oli ensimmäinen monitekijäinen interventiotutkimus, jolla pyrittiin vaikuttamaan muistisairauden vaarassa olevien kognitioon. Nyt näyttää siltä, että interventio vaikutti sekä kognitioon että tutkittavien toimintakykyyn ja liikunnanrajoitteisiin.

Tutkimukseen rekrytoitiin 1 260 suomalaista 60–77-vuotiasta. Kahden vuoden interventio sisälsi intensiivistä liikuntaharjoittelua, kognitiivista harjoittelua, sosiaalista stimulaatiota sekä puuttumista kardiovaskulaarisiin riskitekijöihin, kuten verenpaineeseen, hyperlipidemiaan ja lihavuuteen. Tutkittavat olivat alku­tilanteessa varsin hyväkuntoisia, joskin kognitio oli hieman heikentynyt. ADL-summamittarilla toimintakyvyn keskiarvo oli 18,1 pistettä.

Vertailuryhmässä toimintakyky heikkeni hieman kahden vuoden seuranta-aikana, interventioryhmässä se säilyi ennallaan. Myös liikuntakyvyn mittarissa näkyi myönteinen ero interventioryhmän hyväksi tuolista ylösnousun testissä. Toiminnanvajeen ilmaantumisen riski oli interventioryhmässä pienempi. Pisteissä mitaten ero ryhmien välillä on pieni, mutta tutkittavat olivatkin alkuaan hyväkuntoisia.

Tutkimus pystyi ensimmäistä kertaa osoittamaan intervention myönteisen vaikutuksen toimintakykyyn. Meneillään on jo 7. vuoden seuranta, joten pian näemme myös intervention pitkäaikaisvaikutukset.

Lähde: Kulmala J ym. The effect of multidomain lifestyle intervention on daily functioning in older people. J Am Geriatr Soc 2019;67:1138–44.

Kirjoittaja
Kaisu Pitkälä

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 33/2019.