Katkokävely: kipu pohkeessa pakottaa pysähtymään

Katkokävely: kipu pohkeessa pakottaa pysähtymään Kuva 1 / 1

Kun verenkierto ei kävellessä riitä jalkoihin, seurauksena on jalkojen lihasten hapenpuute. Yleensä tämä ilmenee kipuna jommassakummassa pohkeessa. Kun henkilö pysähtyy, pohjekipu hellittää, koska pohje ei enää tarvitse niin paljon verta. Matkanteko voi jatkua, mutta kohta on kuitenkin taas pysähdyttävä – kävely katkeaa.

Valtimotauti ja katkokävely

Katkokävelykipu ilmaantuu nimenomaan pohkeeseen, sillä pohje tarvitsee paljon happea työskennelläkseen mutta sen alueella valtimo on kapea ja kapenee lisää, jos potilaalla on valtimonkovettumistauti.

Alaraajojen valtimotauti tarkoittaa happea kuljettavien suonten (valtimoiden) kapenemista. Valtimot kapenevat, koska niiden seinämiin kertyy mm. kolesterolista koostuvaa katetta. Kun suonen seinämä paksunee, suonen sisätila pienenee eli suoni kapenee. Verenkierto heikkenee ja jalat palelevat herkästi.

Valtimotaudin tärkeimmät syyt ovat tupakointi, veren suurentunut kolesterolipitoisuus ja verenpainetauti. Myös diabetes pahentaa valtimotautia.

Mistä katkokävelyn tunnistaa?

Lääkäri pääsee taudinmäärityksessä varsin pitkälle jo potilaan kertomien oireiden perusteella. Matkan pituus ennen kävelyn katkeamista kertoo taudin vaikeusasteesta. Katkokävelyä potee 55–74-vuotiaista ihmisistä 4–7 %. Miehillä vaiva on hieman tavallisempi kuin naisilla.

Lääkäri voi todeta valtimotaudin merkkejä muualla elimistössä (esim. sepelvaltimotaudin tai aivoverenkiertohäiriön). Tutkimuksessa lääkäri toteaa, että jalassa valtimoiden syke on hävinnyt. Terveellä ihmisellä valtimosyke (pulssi) tuntuu nivustaipeessa, polvitaipeessa, nilkassa ja jalkapöydän päällä. Lääkäri voi myös mitata verenpaineen olkavarresta ja reiden kohdalta. Jos reiden kohdalta mitattu verenpaine on matalampi kuin olkavarresta mitattu, alaraajojen valtimot ovat ahtautuneet. Tarkin tieto valtimoiden tilasta saadaan varjoainekuvauksella ja kaikututkimuksella.

Katkokävely on helppo erottaa levottomista jaloista. Levottomat jalat vaivaavat levossa ja öiseen aikaan, mutta katkokävely vasta rasituksen aikana.

Pitääkö leikata?

Yleensä katkokävelyn hoidoksi riittää hyvä valtimotaudin hoito sekä säännöllinen käveleminen, vaikkapa vain lyhyitä matkoja mutta monta kertaa päivässä. Harvoin tarvitaan suonen laajentamista pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella ja vielä harvemmin amputaatioita. Katkokävelyn hoidossa käytetään samoja lääkkeitä kuin esimerkiksi sepelvaltimotaudin hoidossa, mutta nitro ei katkokävelyyn auta.

Katkokävely on yleensä varsin hitaasti etenevä vaiva, johon saadaan paljon apua elämäntapojen muutoksista. Tilan pahenemista estävät tupakoinnin lopettaminen sekä verenpaineen ja kolesterolin hoitaminen. Pieni annos asetyylisalisyylihappoa kuuluu hoitoon, sillä se parantaa veren virtaavuutta ja vähentää valtimotukoksen mahdollisuutta.

Oireet pahenevat ajan mittaan alle kolmanneksella. Useimmilla oireisto ei etene tai se lievenee, kun asiaan puututaan ja tila hoidetaan.

Lisätietoja saa mm. Terveyskirjastosta: www.terveyskirjasto.fi ja Sydänliitosta: www.sydänliitto.fi

Kuva: Jan Seitsara

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi