Krooninen enterovirusinfektio muokkaa haiman solujen toimintaa

Tutkimus tukee yhteyttä infektion ja tyypin 1 diabeteksen välillä.

Krooninen enterovirusinfektio muokkaa haiman solujen toimintaa Kuva 1 / 1

Enterovirusinfektioiden ajatellaan liittyvän tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen, ja Tampereen ja Turun yliopistojen tutkimus tukee tätä yhteyttä. Tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään mekanismeja, jotka voivat johtaa kroonisen enterovirusinfektion muodostumiseen haimassa. Tutkimus pyrki myös luomaan kattavan kuvan enterovirusinfektion aiheuttamista, mahdollisesti terveydelle haitallisista muutoksista.

Turun biotiedekeskuksen akatemiaprofessori Riitta Lahesmaan ryhmän ja Tampereen yliopiston professori Heikki Hyödyn ryhmän tutkimuksessa hyödynnettiin proteomiikan menetelmiä, joiden avulla mitattiin infektion vaikutusta tuhansien eri proteiinien ilmenemiseen ja eritykseen haiman kroonisen enterovirusinfektion solumalleissa.

Lähes vuoden kestäneet krooniset enterovirusinfektiot muokkasivat lukuisien solujen toiminnalle keskeisten proteiinien, kuten energia-aineenvaihduntaa säätelevien proteiinien, ilmenemistä soluissa. Infektiot aiheuttavat myös muutoksia monien proteiinien erityksessä.

– Muun muassa säädellyn eritysreitin proteiinien, jotka osallistuvat beetasoluissa hormonien kuten insuliinin eritykseen, tasot laskivat kroonisen infektion myötä. Infektiot vaikuttivat selvästi myös muiden beetasolujen toimintaan ja selviytymiseen liittyvien proteiinien määriin, tutkijatohtori Niina Lietzén Turun biotiedekeskuksesta kertoo tiedotteessa.

Hyödyn mukaan tutkimus osoittaa, että diabetekseen liitetyt virukset voivat aiheuttaa kroonisen infektion haimasoluissa.

– Kiinnostavaa on, että kahden eri enteroviruskannan vaikutukset solujen toimintaan olivat osittain hyvin erilaisia vasteita. Esimerkiksi immuunivasteiden aktivoitumisessa havaittiin suuria eroja näiden kahden viruskannan välillä. Tämä viittaa virusten erilaiseen kykyyn manipuloida solun puolustusjärjestelmiä, Hyöty lisää.

Tutkimus on julkaistu iScience-julkaisussa.

Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 10.9.2019.

Oletko jo lukenut nämä?