Liikkumisrajoitteiset nuoret joutuvat useammin väkivallan ja ahdistelun kohteeksi

Muihin nuoriin verrattuna liikkumisrajoitteisista nuorista yli kolmikertainen määrä ei ollut tyytyväisiä elämäänsä.

Liikkumisrajoitteiset nuoret joutuvat useammin väkivallan ja ahdistelun kohteeksi Kuva 1 / 1

Invalidiliitto ja THL selvittivät liikkumisrajoitteisten nuorten lukumääriä tutkimalla kahta THL:n syntymäkohorttia sekä Kouluterveyskyselyn vuoden 2017 aineistoa. Syntymäkohortit 1987 ja 1997 sisältävät kaikki kyseisinä vuosina Suomessa syntyneet lapset. Lisäksi nuorten elämänlaatua ja syrjäytymisriskejä mitattiin yhdistelemällä eri viranomaisten rekisteritietoja sekä tutkimalla vastauksia Kouluterveyskyselystä.

– Liikkumisrajoitteisia nuoria tunnistettiin molemmista syntymäkohorteista 1,3 prosenttia, Invalidiliiton tutkimusjohtaja Sinikka Hiekkala sanoo tiedotteessa.

Tämä tarkoittaisi, että Suomessa olisi noin 10 000 liikkumisrajoitteista 14–29-vuotiasta nuorta.

Liikkumisrajoitteisten nuorten yleisimmät sairausryhmät olivat tulehdukselliset moninivelsairaudet, CP-oireyhtymä ja muut halvausoireyhtymät sekä lihasten ja luiden epämuodostumat.

Myös kiusaamiskokemuksia

Liikkumisrajoitteisilla nuorilla on enemmän riskitekijöitä kuin muilla nuorilla. Riskitekijöiden kasautuminen lapsuudessa ennakoi vahvasti syrjäytymisvaaraa myös aikuisena.

– Vuonna 1987 syntyneistä liikkumisrajoitteisista nuorista vajaa kymmenen prosenttia oli aikuisena syrjäytymisvaarassa, kun muilla nuorilla osuus oli ainoastaan kahden prosentin luokkaa, toteaa johtava asiantuntija Päivi Nurmi-Koikkalainen THL:sta tiedotteen mukaan.

Kouluterveyskyselyn perusteella liikuntarajoitteisista nuorista koki itsensä kiusatuksi 46 prosenttia, kun muiden nuorien vastaava luku oli vain 18 prosenttia.

Liikkumisrajoitteiset nuoret ilmoittivat myös kiusaavansa itse enemmän kuin muut nuoret.

Liikkumisrajoitteiset nuoret kokivat huomattavasti useammin sekä varkauksia, väkivallalla uhkailua että fyysistä väkivaltaa. He olivat kokeneet myös seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua huomattavan paljon enemmän kuin muut nuoret. Tällä voi olla vaikutusta myös nuorten tyytyväisyyden kokemiseen elämästään.

Muihin nuoriin verrattuna liikkumisrajoitteisista nuorista yli kolmikertainen määrä ei ollut tyytyväisiä elämäänsä. Vastaavasti niukasti yli puolet liikkumisrajoitteisista ja kolme neljännestä muista nuorista oli tyytyväisiä elämäänsä.

Kohorttitutkimusten vastaava tutkija Tiina Ristikari THL:stä kertoo tiedotteessa, että tässä tutkimuksessa on nyt ensimmäistä kertaa tarkasteltu liikkumisrajoitteisten nuorten hyvinvointia ja syrjäytymisriskiä syntymäkohorttiaineistoja hyödyntämällä.

Syntymäkohorteissa oli mukana yhteensä lähes 117 000 nuorta ja kouluterveyskyselyyn vastasi yhteensä lähes 140 000 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilasta sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijaa.

Kirjoittaja
Ulla Toikkanen
toimittaja

Kuva
Panthermedia

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 23/2019.

Oletko jo lukenut nämä?