Metioniinista merkkiaine tyypin 1 diabeteksen ennustamiseen?

Vauvaiän suurentunut metioniinipitoisuus näyttää löytävän oikean potilasryhmän.

Metioniinista merkkiaine tyypin 1 diabeteksen ennustamiseen? Kuva 1 / 1

Ennen tyypin 1 diabeteksen puhkeamista aineenvaihdunnassa tapahtuu muutoksia, mutta ne tunnetaan heikosti. Suomalaistutkimuksessa lapsilla, joille myöhemmin puhkesi tyypin 1 diabetes, todettiin poikkeava metabolinen profiili. Lapsilla ilmeni muutoksia aineenvaihdunnassa ennen saareke­vasta-aineiden ilmaantumista, sisältäen myös mikrobiomista peräisin olevia kataboliitteja.

Prospektiivisessa DIPP-kohorttitutkimuksessa mitattiin plasmasta 94 metaboliittia kuudesti 3–36 kuukauden iässä. Tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään: 1) tyypin 1 diabetekseen myöhemmin sairastuneet, 2) lapset joilla todettiin ainakin yksi saarekevasta-aine ilman diabetesta (serokonversioryhmä) ja 3) vasta-ainenegatiiviset (verrokit).

Jokaisessa ryhmässä oli 40 lasta. Ikä oli merkittävä sekoittava tekijä, joka huomioitiin analyyseissä.

Lapsilla, joille myöhemmin puhkesi tyypin 1 diabetes, havaittiin muutoksia aminohapoissa, hiilihydraattijohdannaisissa ja rasvahapoissa. Eroja todettiin verrattaessa sekä serokonversioryhmään että verrokkeihin yhteensä 15 metaboliitissa kolmen kuukauden iässä ja 20 metaboliitissa kuuden kuukauden iässä. Näistä ainoastaan metioniinipitoisuus oli diabetekseen myöhemmin sairastuneiden ryhmässä suurentunut. Saarekevasta-aineiden ilmaantuminen oli yhteydessä 11 metaboliitin muutoksiin, muun muassa pienentyneisiin glutamiini- ja aspartaamipitoisuuksiin.

Diabetestutkimus on vilkasta Suomessa ja maailmalla. Tärkeää olisi löytää keino estää haiman insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutuminen. Vauvaiän suurentunut metioniinipitoisuus näyttää löytävän oikean potilasryhmän.

Lähde: Lamichhane S, Kemppainen E, Trošt K ym. Circulating metabolites in progression to islet autoimmunity and type 1 diabetes. Diabetologia, verkossa ensin 23.8.2019. doi: 10.1007/s00125-019-04980-0

Kirjoittaja
Nina Kaseva

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 40/2019.

Oletko jo lukenut nämä?