Mielenterveysongelmien paino työelämässä on kasvanut

Stressi, masennus ja työuupumus ovat yhä enemmän esillä julkisessa keskustelussa.

Mielenterveysongelmien paino työelämässä on kasvanut Kuva 1 / 1

EU-maissa jopa puolet työikäisten työkyvyttömyystuista liittyy mielenterveyden häiriöihin. Mielenterveyskysymysten merkitys työelämässä ja työterveyshuollossa on kasvanut nimenomaan viime vuosikymmeninä. Trendejä ei kuitenkaan voi suoraviivaisesti selittää sairastavuuden lisääntymisellä, sillä tilastoihin vaikuttavat myös esimerkiksi muuttuvat hoitokäytännöt, taloudelliset tekijät ja kulttuuriset ilmiöt, kirjoittavat Työterveyslaitoksen tutkijat Pekka Varje ja Ari Väänänen Lääkärilehdessä.

Mielenterveyskysymysten merkityksen kasvu työelämässä on merkittävällä tavalla liittynyt tunnekulttuurin muutokseen. Stressi, masennus ja työuupumus ovat yhä enemmän esillä mm. lehdistössä, ja julkinen keskustelu on lisännyt mielenterveystietoisuutta. Tämän vuosituhannen puolella trendi on voimistunut entisestään.

Työterveyshuollon merkitys työntekijöiden henkisenä tukena on kasvanut. Työntekijät kääntyvät työterveyshuollon puoleen hakiessaan ratkaisuja väsymykseen ja tunne-elämän ongelmiinsa, jotka juontuvat vaikeista työtilanteista tai ihmissuhdeongelmista töissä ja kotona. Vastaanotolle tullaan sellaisissakin ongelmissa, jotka eivät ole selvästi luokiteltavissa sairauksiksi.

Myös työelämän vaatimusten muuttuminen on lisännyt mielenterveysongelmien hoidon tarvetta. Tulostavoitteet ovat koventuneet ja kilpailu lisääntynyt. Ihmissuhde-, yhteistyö- ja asiakaspalvelutaitoja sekä laajaa kognitiivista kyvykkyyttä vaaditaan entistä laajemmin työelämässä. Heikosti koulutettujen ja oppivien työmahdollisuudet ovat vähentyneet. Yhä useampi työntekijä myös joutuu käyttämään monimutkaisia tunnetaitoja työssään, ja tämä lisää mielenterveyteen kohdistuvia riskejä ja muun muassa masennuslääkkeiden käytön todennäköisyyttä.

Monet työterveyslääkärit kokevat voimattomuuden tunteita auttaessaan potilaita esimerkiksi työyhteisön konfliktitilanteissa, sillä ne ovat vaikeasti perinteisen lääketieteen keinoin ratkaistavissa. Tulevaisuuden työterveyshuolto on osattava suunnitella vastaamaan tunne-elämää työstävien ja psyykkisiä työpaineita ratkovien työntekijöiden tarpeisiin. Toisaalta tarvitaan rajanvetoa, missä kulkee lääketieteellisen intervention kynnys.

Teksti:
Marianne Jansson
Toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Katsausartikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 44/2018. Voit lukea koko katsauksen alta.

Oletko jo lukenut nämä?