MMSE-testi ei tunne ­raja-arvoja ajokyvyn arviointiin

Kognition osa-alueita mittaavaa testiä käytetään Suomessakin paljon ajokyvyn arvioinnissa.

MMSE-testi ei tunne ­raja-arvoja ajokyvyn arviointiin Kuva 1 / 1

Yhdysvalloissa selvitettiin, miten ajokyvyn arvioinnissa käytetty MMSE-testi ja sen osa-alueet olivat yhteydessä ajokokeesta suoriutumiseen. Kognition osa-alueita mittaavaa MMSE:n (Mini-Mental State Examination) 30 pisteen testiä käytetään Suomessakin paljon ajokyvyn arvioinnissa. Jo 1970-luvulta peräisin olevaa testiä on kritisoitu muun muassa siitä, että se on liian helppo koulutetuille ihmisille ja siksi kovin epäherkkä havaitsemaan lievää kognition heikkenemistä.

Mukana tutkimuksessa oli sekä kognitioltaan normaaleja että kognitiivisesti heikentyneitä. Kognitiivisesti heikentyneillä ajokokeen läpäisseillä MMSE-kokonaispisteet olivat korkeammat kuin niillä, jotka eivät läpäisseet koetta, samoin tarkkaavaisuutta mittaavan testin pisteet. Sen sijaan orientaation, viivästetyn mieleen palautuksen tai kielellisten osatestien tuloksissa ei ollut eroa ajokokeen läpäisseiden ja siinä hylättyjen välillä.

Myöskään kognitiivisesti normaaleista moni ei läpäissyt ajokoetta, ja MMSE-kokonaispisteissä heilläkin tulokset olivat samansuuntaisia. Ajokokeen läpäisseillä orientaatio-osion pisteet olivat korkeammat kuin hylätyillä, mutta tarkkaavaisuudessa tai muissa osioissa ei ollut eroja.

MMSE-testi kertoo siis jotakin ajoturvallisuudesta. Artikkeli ei kuitenkaan anna kokonaispisteiden tai tarkkaavaisuuspisteiden raja-arvoja, joilla testi olisi sensitiivinen tai spesifinen havaitsemaan ajo-ongelmat. Kun kliinikolle tulee tutkittavan ajokyvyn arviossa tuntu, että ajokoe tarvitaan, se kannattaa pyytää riippumatta MMSE-tuloksesta.

Lähde: O’Connor MG ym. Use of the MMSE in the prediction of driving fitness: relevance of specific subtests. J Am Geriatr Soc 2019;67:790–3.

Kirjoittaja
Kaisu Pitkälä

Kuva
Fotolia

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 23/2019.

Oletko jo lukenut nämä?