Vuonna 2017 ruokavalioon liittyvät riskitekijät selittivät koko maailmassa 11 miljoonaa kuolemaa ja 255 miljoonaa haittapainotettua elinvuotta (DALY).
Massiivisen väestötutkimuksen kunnianhimoisena tavoitteena oli määrittää ravintoon liittyvien tekijöiden, muun muassa maidon, prosessoidun lihan ja kasvisten, vaikutuksia pitkäaikaissairauksiin liittyvään kuolleisuuteen ja haittapainotettuihin elinvuosiin. Aineisto kerättiin 195 maasta vuosilta 1990–2017, laajasti tietolähteitä yhdistäen. Analyyseissä mukana olleet olivat vähintään 25-vuotiaita. Tutkijat määrittelivät 15 ruoka- ja ravintoaineelle optimaalisen päivittäisen tavoiteannoksen.
Yleisimmät ruokavalioon liittyvät kuolemansyyt olivat sydän- ja verisuonitaudit (10 milj. kuolemaa), syövät (0,9 milj. kuolemaa) ja tyypin 2 diabetes (0,3 milj. kuolemaa). Ruokavalioon liittyvistä kuolemista 45 prosenttia tapahtui ennen 70 vuoden ikää.
Maailmanlaajuisesti lähes kaikkien terveellisten ruokien ja ravintoaineiden saanti oli alle tavoitearvojen, epäterveellisten taas yli. Runsas suolan käyttö, vähäinen täysjyväviljojen ja vähäinen hedelmien käyttö olivat merkittävimmät ravitsemukseen liittyvät riskitekijät. Seuraavaksi eniten kuolleisuutta lisäsivät vähäinen pähkinöiden ja siementen, vihannesten ja omega-3-rasvahappojen saanti.
Laajan väestötutkimuksen perusteella joka viides kuolema olisi ehkäistävissä parantamalla ruokavaliota. Ruokavalioon liittyvät riskitekijät vaikuttavat väestön terveyteen, riippumatta iästä, sukupuolesta ja maan sosiodemografisesta kehitystasosta.
Lähde: GBD 2017 Diet Collaborators. Health effects of dietary risks in 195 countries, 1990-2017: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2017. Lancet 2019;393:1958–72.
Kirjoittaja
Nina Kaseva
Kuva
Adobe/AOP
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 33/2019.
