Syntymistavasta eväitä terveydelle

Tutkimus selvitti synnytystavan vaikutuksia vauvan suoliston bakteereihin.

Syntymistavasta eväitä terveydelle Kuva 1 / 1

Ihmisen jälkikasvu syntyy varsin suttuisella tavalla. Pitkän päälle siinä on kuitenkin ideaa, sillä näin lapsi saa synnyinlahjana valikoiman äidin suolistobakteereita. Keisarileikkauksella syntyneillä tämä lahja jää vajavaiseksi.

Toistaiseksi laajin ja perusteellisin tutkimus asiasta selvitti synnytystavan vaikutuksia vauvan suoliston bakteereihin. Sen mukaan sektiolla syntyneiden suolesta jää puuttumaan äidin Bacteroides-flooraa. Sen sijaan sinne kertyy sairaalaympäristölle tyypillisiä opportunistipatogeeneja.

Brittitutkijat analysoivat vaipoista ulostebakteerit noin 600 vauvalta, joista puolet oli syntynyt keisarileikkauksella. Mikrobiston kehitystä seurattiin vuoden ikään asti ja lajistoa verrattiin äitien suolistobakteereihin.

Alateitse synnytetyille lapsille kehittyi nopeasti äidin valikoimaa muistuttava bakteerikirjo. Valikoima oli peräisin ulosteesta, ei emättimestä. Sen sijaan keisarileikkauksella syntyneet saivat suoleensa bakteerivalikoiman, jossa oli tyypillisesti sairaalassa esiintyviä bakteerikantoja, kuten entero- ja stafylokokkeja, klebsielloja ja klostrideja. Ne eivät aiheuttaneet tauteja, mutta monet niistä olivat antibiooteille vastustus­kykyisiä. Samansuuntaisia muutoksia nähtiin myös lapsilla, joita ei imetetty tai joiden äidit olivat saaneet synnytyksen yhteydessä antibiootteja. Yli puolella sektiolapsista Bacteroides-lajien ­aliedustus säilyi imeväisikään asti.

Bakteerivalikoima keisarileikkauksen jälkeen oli vino etenkin neonataali­vaiheessa. Se toki vähitellen normalisoituu, mutta eroja on nähtävissä imeväisajan. Lapsen suolen bakteerivalikoima on tärkeä muun muassa vastustuskyvyn kehittymiselle. Äidiltä siirtyneet hyödylliset bakteerit kypsyttävät imeväisen ­elimistöä kohtaamaan ympäristön haasteita oikealla tavalla.

Lähde: Shao Y, Forster SC, Tsaliki E ym. Stunted microbiota and opportunistic pathogen colonization in cesarean-section birth. Nature, verkossa ensin 18.9.2019. doi.org/10.1038/s41586-019-1560-1

Kirjoittaja
Heikki Arvilommi

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 41/2019.

Oletko jo lukenut nämä?