Syövästä toipuneet naiset päätyvät muita useammin lapsettomuushoitoihin

Nuoruuden syövästä toipuneet naiset saavat lapsia vähemmän kuin muu väestö.

Syövästä toipuneet naiset päätyvät muita useammin lapsettomuushoitoihin Kuva 1 / 1

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan nuoruuden syövästä toipuneet naiset joutuvat turvautumaan muita useammin lapsettomuushoitoihin. Väitöstutkija Johanna Melinin tutkimuksessa selvisi, että syövästä toipuneille tehtiin koeputkihedelmöityshoitoja kaksinkertainen määrä verrattuna heidän terveisiin sisaruksiinsa.

Nykyaikaisten syöpähoitojen ansiosta yli 80 prosenttia lapsuudessa tai nuorena aikuisena syöpään sairastuneista paranee. Syöpähoidot saattavat kuitenkin vahingoittaa munasarjojen toimintaa, jolloin munarakkuloiden määrä vähenee ja munarakkulan kehitys häiriintyy.

Syöpää sairastaneiden lapsettomuushoidot ovat 2000-luvulla tapahtunut muutos. Kun tutkimuksessa verrattiin ennen 2000-lukua tehtyjä koeputkihedelmöityshoitoja 2000-luvulla tehtyihin, selvisi että luku oli yli kolminkertaistunut. Nelin arvioi, että tulevaisuudessa yhä useampi syövästä toipunut voi saada lapsia ja myös uskaltaa perustaa perheen.

Syövästä toipuneilla enemmän synnytyspelkoja

Syövän sairastaneilla naisilla on suurentunut ennenaikaisen synnytyksen riski. He päätyivät 36 prosenttia useammin suunniteltuihin keisarileikkauksiin kuin sisaruksensa. Osaselitys lienee syövästä toipuneiden naisten kaksinkertainen synnytyspelko väestöverrokkeihin verrattuna.

Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tulokset kuitenkin vahvistivat aiempia havaintoja siitä, että nuoruudessa syövän sairastaneiden naisten raskaus ja synnytys sujuivat yleisesti ottaen hyvin. Raskauteen ja synnytykseen liittyvät riskit olivat pieniä.

– Nuorella iällä syöpää sairastaneet naiset voivat yleensä synnyttää lapsensa turvallisesti, Melin toteaa tiedotteessa.

Väitöstutkimuksessa oli mukana yli 24 000 naista, jotka olivat sairastaneet syövän alle 40-vuotiaana. Verrokkiryhmä koostui naisten sisaruksista ja potilaiden kanssa samanikäisistä väestöverrokeista. Tiedot perustuvat Suomen Syöpärekisterin, Syntyneiden lasten rekisterin ja Kelan lääkeostorekisterin lukuihin.

Kirjoittaja
Hertta Vierula
toimittaja

Kuva
Panthermedia

Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 13.5.2019.

Oletko jo lukenut nämä?