Taaperoikäisen ferritiinillä yhteys kognitiivisiin taitoihin

Hemoglobiinilla ei havaittu vastaavaa yhteyttä.

Taaperoikäisen ferritiinillä yhteys kognitiivisiin taitoihin Kuva 1 / 1

Kanadalaistutkijoiden kunnianhimoisena tavoitteena oli kartoittaa seerumin ferritiinin ja kognitiivisen toimintakyvyn suhdetta 1–3-vuotiailla terveillä lapsilla. Raudanpuutteen esiintyvyys saavuttaa huipun varhaislapsuudessa, jolloin myös aivojen kehitys on vilkasta.

Tyttöjä ja poikia oli tutkimuksessa suurin piirtein yhtä paljon. Lapset, joilla oli rautalääkitys, gestaatioikä alle 35 viikkoa, syntymäpaino alle 2 500 g tai CRP 10 tai suurempi (inflammatoriset tilat nostavat ferritiinitasoa) suljettiin pois tutkimuksesta.

Tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään: raudanpuuteanemia, raudanpuute ilman anemiaa, ei raudanpuutetta. Kognitiivisia taitoja arvioitiin standardoidulla testillä (Early Learning Compsite, ELC), joka mittaa hienomotoriikkaa, kielen ymmärtämisen ja ilmaisun taitoja sekä näönvaraista havainnointia.

Ferritiinin ja kognitiivisten taitojen välillä havaittiin yhteys. Jokainen ferritiinin 5 yksikön lisäys lisäsi ELC-pisteitä 4:llä. Ferritiiniarvon ylittäessä 17 µg/l kognitiiviset taidot eivät enää parantuneet. Hemoglobiinin ja ELC-pisteiden välillä ei havaittu vastaavaa yhteyttä.

Tytöt suoriutuivat testissä poikia paremmin.

Tutkijoiden mukaan havaittu pistenousu ferritiinilisäystä kohden on verrattavissa 1 000 g suuremman ­syntymäpainon aiheuttamaan älykkyysosamäärän lisäykseen. Ferritiinin oikeat raja-arvot herättänevät keskustelua jatkossakin. 17 µg/l ylittävästä tasosta ei tämän tutkimuksen perusteella olisi hyötyä.

Lähde: Parkin PC, Koroshegyi C, Mamak E ym. Association between serum ferritin and cognitive function in early childhood. J Pediatr, verkossa ensin 1.11.2019. doi: 10.1016/j.jpeds.2019.09.051

Kirjoittaja
Nina Kaseva
toimittaja

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 49/2019.

Oletko jo lukenut nämä?