Näiden oireiden vuoksi suomalaiset menevät lääkäriin

Suurin osa suomalaisten lääkärikäynneistä liittyy sellaisiin oireisiin, jotka ovat monelle meistä tuttuja.

Suomalaiset asioivat perusterveydenhuollossa paljon, ja valtaosa käynneistä liittyy meistä monille tuttuihin oireisiin.
Adobe/AI
Suomalaiset asioivat perusterveydenhuollossa paljon, ja valtaosa käynneistä liittyy meistä monille tuttuihin oireisiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää tietoa perusterveydenhuollon käynneistä ja siitä, millaiset vaivat tuovat ihmiset lääkärin vastaanotolle.

Suomalaisten yleisimpiä syitä hakeutua lääkäriin ovat hengitystieinfektiot, tuki- ja liikuntaelinten vaivat sekä erilaiset kipuoireet. Myös mielialaan liittyvät oireet ovat viime vuosina yleistyneet.

Tilastojen mukaan perusterveydenhuollossa asioidaan paljon: vuosittain rekisteröidään noin 15,7 miljoonaa käyntiä. Valtaosa käynneistä liittyy seuraaviin oireisiin:

  • pitkittynyt yskä tai flunssa
  • selkä-, niska- tai nivelkipu
  • vatsavaivat tai närästys
  • väsymys tai uupumus
  • mielialaoireet

Lääkärin vastaanotoilla tehdyistä diagnooseista tavallisimpia ovat verenpainetauti, pehmytkudossairaudet, akuutit hengitystieinfektiot, selkäsärky ja aikuistyypin diabetes. Näiden taustalla ovat usein juuri ne oireet, joiden vuoksi potilas hakeutuu hoitoon: kipu, hengitystieoireet tai pitkäaikaissairauden paheneminen.

Hoitoon hakeutuminen ei aina johda suoraan lääkärin vastaanotolle

Hoidon tarpeen arviointi tapahtuu usein ensin hoitajan toimesta. Vuonna 2024 noin 70 prosenttia perusterveydenhuollon ensimmäisistä hoitoonpääsykäynneistä toteutui laillistetulle hoitajalle, 22 prosenttia lääkärille ja loput muille terveydenhuollon ammattilaisille.

Tämä kertoo siitä, että monia oireita voidaan arvioida ja hoitaa ilman lääkärikäyntiä, ainakin alkuvaiheessa. Lääkäriä konsultoidaan tarvittaessa tai potilas ohjataan lääkärin vastaanotolle, jos oire sitä edellyttää.

Hoitoon pääsyssä on edelleen haasteita

Terveydenhuoltolain mukaan potilaan tulee saada yhteys perusterveydenhuoltoon saman arkipäivän aikana. Käytännössä tämä ei aina toteudu. Vuonna 2024 vain viisi palvelunjärjestäjää 24:stä pystyi vastaamaan kaikkiin yhteydenottoihin lain mukaisesti saman päivän aikana.

Vaikka suuri osa kiireettömistä käynneistä toteutuu määräajassa, hoitoon pääsy vaihtelee alueittain ja palvelumuodoittain. Hoitajan vastaanotolle pääsy toteutuu useimmiten nopeammin kuin lääkärin vastaanotolle.

Tuki- ja liikuntaelinten oireet kuormittavat terveydenhuoltoa

Yksi keskeinen syy vastaanotolle hakeutumiseen ovat tuki- ja liikuntaelinten vaivat. Tämä näkyy myös erikoissairaanhoidossa.

Lue lisää: Pitkittynyt yskä

Vuonna 2024 Suomessa tehtiin yli 32 000 lonkan, polven ja olkapään tekonivelten ensileikkausta, ja määrä kasvoi lähes 20 prosenttia edellisvuodesta. Suurin osa leikkauksista tehtiin nivelrikon vuoksi, joka on yleinen pitkäaikaissairaus ja merkittävä kivun sekä toimintakyvyn heikkenemisen aiheuttaja.

Mielenterveyteen liittyvät syyt näkyvät vastaanotoilla

Mielenterveyteen liittyvät syyt ovat yksi keskeisimmistä perusterveydenhuollon käyntien syistä Suomessa. Esimerkiksi jaksamiseen, uneen ja mielialaan liittyvät oireet ovat tavallinen syy hakeutua hoitoon.

Perusterveydenhuollossa kirjataan vuosittain yli miljoona mielenterveyteen liittyvää käyntiä. Kaikki käynnit eivät kuitenkaan liity diagnosoituun mielenterveyden häiriöön, vaan taustalla voi olla myös tilapäistä kuormitusta tai elämäntilanteeseen liittyviä tekijöitä.

Mielenterveyteen liittyvät oireet ovat usein epämääräisiä ja voivat ilmetä myös fyysisinä tuntemuksina, kuten väsymyksenä, keskittymisvaikeuksina tai kehollisena levottomuutena. Siksi niiden arviointi vaatii usein kokonaisvaltaista lähestymistapaa.