Helle voi tuntua monesta tervetulleelta kesän merkiltä, mutta elimistölle kuumuus on rasitustila. Mitä korkeammaksi lämpötila nousee, sitä enemmän kehon täytyy tehdä töitä pitääkseen kehon sisälämpötilan normaalina.
Erityisen kuormittavaa helle on iäkkäille, pitkäaikaissairaille, pienille lapsille ja henkilöille, jotka tekevät fyysisesti raskasta työtä.
Elimistö pyrkii pitämään lämpötilan vakaana
Ihmisen normaali ruumiinlämpö pysyy melko tarkasti noin 37 asteessa. Kuumalla säällä elimistö käynnistää useita mekanismeja ylimääräisen lämmön poistamiseksi.
Tärkein niistä on hikoilu.
Kun hiki haihtuu iholta, se viilentää kehoa. Samalla ihon pintaverisuonet laajenevat, jolloin lämpöä siirtyy tehokkaammin ympäristöön.
Jos kuumuus jatkuu pitkään tai nestettä ei saada riittävästi, elimistön lämmönsäätely alkaa kuormittua.
Hikoilu lisää nesteen tarvetta
Hellepäivänä elimistö voi menettää huomattavia määriä nestettä hien mukana.
Nestehukka voi aiheuttaa esimerkiksi:
- janoa
- päänsärkyä
- väsymystä
- huimausta
- lihaskramppeja
Iäkkäillä ihmisillä janon tunne voi olla heikentynyt, minkä vuoksi nestehukkaa ei aina huomata ajoissa ja olo voi muuttua sairaalahoitoa vaativaksi.
Kuumuus voi laskea verenpainetta
Lämmön vaikutuksesta verisuonet laajenevat. Tämän tarkoituksena on tehostaa lämmön poistumista ihon kautta.
Samalla verenpaine voi laskea, mikä voi aiheuttaa:
- huimausta
- heikotusta
- poikkeavaa väsymystä
- pyörrytystä
Oireet korostuvat erityisesti nopeasti ylös noustessa tai fyysisen rasituksen aikana.
Näin varaudut helteeseen
Kuumuuden aiheuttamaa kuormitusta voi vähentää yksinkertaisilla keinoilla.
Helteellä kannattaa:
- juoda säännöllisesti pitkin päivää
- välttää raskasta fyysistä rasitusta päivän kuumimpaan aikaan
- käyttää kevyttä ja hengittävää vaatetusta
- suojautua auringolta
- viilentää sisätiloja mahdollisuuksien mukaan
Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää iäkkäisiin läheisiin, joiden nesteensaanti voi jäädä liian vähäiseksi.
Nesteen lisäksi tarvitaan myös suoloja
Hikoillessa elimistö menettää veden lisäksi suoloja, erityisesti natriumia. Tavallisesti menetetty määrä korvautuu normaalin ruokavalion avulla, eikä suolan käyttöä tarvitse lisätä erikseen.
Runsaan hikoilun, pitkäkestoisen liikunnan tai fyysisesti raskaan työn aikana myös suolojen saantiin kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota. Pelkän veden juominen ei aina riitä korvaamaan kaikkea hikoilun mukana menetettyä nestettä ja suoloja.
Milloin kuumuus muuttuu vaaralliseksi?
Jos elimistö ei enää pysty poistamaan lämpöä riittävästi, seurauksena voi olla lämpösairaus kuten lämpöhalvaus tai auringonpistos.
Lämpösairauksien vakavimpiin oireisiin kuuluvat esimerkiksi:
- sekavuus
- voimakas heikotus
- pahoinvointi
- tajunnantason muutokset
- erittäin korkea ruumiinlämpö
Tällöin tarvitaan nopeaa hoitoa.
Helle ei kuormita kaikkia samalla tavalla
Sama lämpötila voi tuntua yhdelle miellyttävältä ja toiselle erittäin raskaalta.
Ikä, perussairaudet, lääkitykset, fyysinen kunto ja nestetasapaino vaikuttavat siihen, kuinka hyvin elimistö sietää kuumuutta.
Siksi helteeseen kannattaa varautua ennakolta, vaikka olisi aiemmin pärjännyt kuumalla säällä ilman ongelmia.
