Liikkeessä paheneva kylkikipu voi olla lihasperäistä
Rintakehän alueen kipujen yleisimpiä syitä ovat luu- ja lihasperäiset vaivat. Kipu voi alkaa esimerkiksi venähdyksen, iskun tai pitkäaikaisen rasituksen jälkeen.
Lihaksista tai rintakehän seinämästä lähtöisin oleva kipu on yleensä melko paikallista. Kipukohta voi aristaa painettaessa, ja kipu voi voimistua vartaloa venytettäessä tai kierrettäessä.
Myös kylkiluu voi murtua iskun seurauksena. Iäkkäillä ja osteoporoosia sairastavilla kylkiluun murtumaan voi riittää tavallista vähäisempi vamma, joskus jopa voimakas yskiminen.
Äkillinen ja kova kylkikipu voi johtua virtsatiekivestä
Virtsatiekiven tyypillinen oire on äkillisesti alkava voimakas kipu toisella puolella kylkeä, alaselkää tai alavatsaa. Kipu voi säteillä nivustaipeeseen ja olla niin voimakasta, että paikallaan oleminen on vaikeaa.
Kivun lisäksi voi esiintyä pahoinvointia ja oksentelua. Virtsassa voi näkyä verta, koska liikkuva kivi voi vaurioittaa virtsateiden seinämää.
Voimakas virtsakivikohtaus johtaa yleensä välittömään hoitoon hakeutumiseen. Jos oireet ovat lievempiä mutta virtsatiekiveä epäillään, syytä voidaan selvittää laboratorio- ja kuvantamistutkimuksilla.
Kuume ja kylkikipu voivat viitata munuaisallastulehdukseen
Munuaisallastulehduksessa eli pyelonefriitissä tavallisia oireita ovat kuume sekä selän tai kylkien alueella tuntuva kipu. Tavalliselle virtsarakkotulehdukselle tyypillisiä virtsaamisoireita, kuten kirvelyä tai tihentynyttä virtsaamistarvetta, esiintyy munuaisallastulehduksessa vain osalla potilaista.
Jos oireet sopivat munuaisallastulehdukseen, pitää hakeutua viipymättä lääkäriin tutkimuksiin. Jos oireisiin liittyy korkea kuume, kannattaa hakeutua päivystykseen.
Kylkikipu voi liittyä myös keuhkokuumeeseen
Keuhkokuume ei aina oireile pelkästään yskänä ja kuumeena. Tyypilliseen oirekuvaan voi kuulua myös kylki- tai vatsakipu, hengenahdistus sekä uutena alkanut tai pahentunut yskä.
Keuhkokuumetta pitää epäillä erityisesti silloin, jos kuumetautiin liittyy hengityksen raskautta, hengenahdistusta tai rinnan alueen kipua. Tällöin on hakeuduttava lääkärin arvioon.
Selvä hengenahdistus, levossakin tihentynyt hengitys tai huomattavasti heikentynyt yleisvointi ovat syitä hakeutua päivystykseen.
Polttava toispuoleinen kipu voi edeltää vyöruusua
Vyöruusu esiintyy tavallisimmin vartalolla ja vain toisella puolella kehoa. Kipu tai kirvely on usein ensimmäinen oire ja voi alkaa jo 1–8 vuorokautta ennen ihottuman ilmaantumista.
Myöhemmin samalle ihoalueelle ilmaantuu punoitusta ja pieniä kirkkaita rakkuloita. Koska kipu voi edeltää ihottumaa useita päiviä, alkuvaiheen vyöruusu voi tuntua pelkkänä toispuoleisena kylkikipuna.
Oikean kylkikaaren kipu voi tulla sappirakosta
Sappikivikohtauksen kipu tuntuu tavallisesti oikean kylkikaaren seudulla tai keskellä ylävatsaa. Kipu alkaa melko äkillisesti ja voi säteillä yläselkään, lapaluiden väliin tai hartiaan. Myös pahoinvointia ja oksentelua voi esiintyä.
Ensimmäistä sappikivikohtausta epäiltäessä suositellaan hakeutumaan tutkimuksiin vuorokaudenajasta riippumatta.
Jos kipu ei väisty muutamassa tunnissa tai siihen liittyy kuumetta tai ihon ja silmänvalkuaisten keltaisuutta, kyse voi olla sappikivitaudin lisätaudista.
Milloin kylkikivun vuoksi pitää hakeutua hoitoon?
Lääkärin arvio on tarpeen etenkin silloin, kun kylkikipu on uusi eikä sille ole selvää lihas- tai vammaperäistä syytä.
Nopeasti hoitoon kannattaa hakeutua, jos:
- kipu alkaa äkillisesti ja on erittäin voimakasta
- kylki- tai selkäkipuun liittyy kuumetta
- virtsassa näkyy verta
- kipuun liittyy hengitysvaikeutta tai rintakipua
- yleisvointi heikkenee selvästi
- oikean kylkikaaren voimakas kipu alkaa ensimmäistä kertaa
Pitkittyvä tai toistuva kylkikipu kannattaa tutkia myös silloin, kun oire ei ole voimakas. Kivun syy ratkaisee, millaisia tutkimuksia tarvitaan.
