Petekiat ovat pieniä verenpurkaumia
Petekiat ovat pieniä, tavallisesti noin 1–3 millimetrin kokoisia verenpurkaumia iholla tai limakalvoilla.
Verenpurkauma syntyy, kun pienistä verisuonista pääsee verta ympäröivään kudokseen. Suuremmat ihonalaiset verenpurkaumat näkyvät tavallisina mustelmina. Laajempia punaisia tai punavioletteja verenpurkauma-alueita kutsutaan puolestaan purppuraksi.
Pelkkä ulkonäkö ei kuitenkaan aina kerro varmasti, onko pieni punainen piste petekia.
Kaikki punaiset pisteet iholla eivät ole petekioita
Iholla esiintyy myös täysin hyvänlaatuisia punaisia muutoksia.
Esimerkiksi kirsikkaluomet ovat muutaman millimetrin kokoisia, kirkkaanpunaisia ja hieman ihosta kohoavia verisuonimuodostelmia. Niitä esiintyy etenkin keski-ikäisillä ja vanhemmilla ihmisillä, eikä niitä tarvitse hoitaa.
Jos iholle ilmestyy yhtäkkiä paljon uusia pistemäisiä muutoksia tai niiden luonne jää epäselväksi, tilanne kannattaa kuitenkin arvioida kokonaisuutena.
Infektioon voi liittyä petekioita
Erilaisiin infektiotilanteisiin voi joskus liittyä useiden petkkioiden ilmaantumista iholle. Useimmiten infektioihin ei kuitenkaan liity petekioita.
Tärkeä hälytysmerkki on petekioiden ja korkean kuumeen yhdistelmä. Päivystyksellinen arvio on tarpeen, jos petekioiden tai muiden verenpurkaumien yhteydessä esiintyy korkeaa kuumetta, yleisvoinnin heikentymistä tai muita vakavaan infektioon viittaavia oireita.
Verihiutaleiden vähyys voi näkyä iholla
Joskus petekioiden taustalla voi olla veren verihiutaleiden eli trombosyyttien vähäinen määrä.
Esimerkiksi immunologisessa trombosytopeniassa eli ITP:ssä verihiutaleiden määrä voi vähentyä niin paljon, että ihoon alkaa tulla pistemäisiä verenpurkaumia ja tavallista herkemmin mustelmia. Petekioita voi ilmaantua esimerkiksi sääriin ja suun limakalvoille.
Verihiutaleiden vähyyteen voi liittyä myös nenä- tai ienverenvuotoa tai tavallista runsaampia kuukautisia. Vakavat verenvuodot ovat ITP:ssä harvinaisia.
Pelkkien petekioiden perusteella ei kuitenkaan voi päätellä, että kyse olisi ITP:stä tai muusta verisairaudesta.
Alaraajojen petekkiat voivat liittyä myös turvotukseen
Petekioita voi ilmaantua myös alaraajoihin tilanteissa, joissa jaloissa on runsaasti turvotusta.
Terveyskirjaston mukaan alaraajojen petekiat voivat joskus liittyä esimerkiksi laskimoiden tai sydämen vajaatoimintaan ja alaraajojen turvotuksen lisääntymiseen.
Laajemmat verenpurkaumat voivat puolestaan liittyä verisuonten tulehduksiin eli vaskuliitteihin. Tällöin puhutaan usein purppurasta.
Lapsen verenpurkaumat kannattaa ottaa vakavasti
Lapsella iholle ilmaantuneisiin pistemäisiin verenpurkaumiin kannattaa suhtautua herkästi.
Kuumeinen lapsi on syytä viedä lääkäriin, jos ihoon ilmaantuu mustelmia tai muutaman millimetrin kokoisia punaisia pisteitä.
Lapsilla petekioita voi esiintyä myös IgA-vaskuliitissa eli Henoch–Schönleinin taudissa. Siinä verenpurkaumia ilmaantuu tyypillisesti runsaasti alaraajoihin ja pakaroihin, ja mukana voi olla esimerkiksi nilkkojen turvotusta, nivelkipua tai vatsakipua. Verenpurkaumien ilmaantuminen lapselle on syy lääkärin arvioon. Jos lapsi on samalla kuumeinen tai selvästi sairaan oloinen, hoitoon tulee hakeutua välittömästi.
Milloin petekioiden vuoksi lääkäriin?
Päivystykselliseen arvioon on hakeuduttava, jos petekioihin liittyy korkea kuume, selvä yleisvoinnin heikkeneminen tai muita vakavan infektion oireita.
Lääkärin arvio on aiheellinen myös silloin, jos verenpurkaumia tai mustelmia ilmaantuu runsaasti ilman selvää syytä tai niihin liittyy muita oireita, kuten väsymystä tai laihtumista.
Lapsella uusien verenpurkaumien ilmaantuminen on syy lääkärissä käyntiin.
