Kun avaat käden nyrkistä, yksi sormi ei suoristukaan muiden mukana. Se jää hetkeksi koukkuun ja ponnahtaa sitten napsahtaen suoraksi. Liike voi sattua, ja joskus sormea joutuu auttamaan toisella kädellä.
Tällainen takertelu on tyypillistä napsusormelle. Vaiva esiintyy tavallisimmin peukalossa tai nimettömässä, mutta se voi tulla muihinkin sormiin.
Miksi sormi jää koukkuun?
Sormea koukistava jänne kulkee jännetupen sisällä. Normaalisti jänne liukuu sujuvasti, kun sormea koukistetaan ja ojennetaan.
Napsusormessa jänteelle jää liian vähän tilaa. Paksuuntunut jänne takertuu ahtaaseen kohtaan, ja liike muuttuu nykiväksi. Kun jänne pääsee ahtauman ohi, sormi voi suoristua napsahtaen. Jos vaiva pahenee, sormi ei enää suoristu omin voimin.
Taustalla on usein liikarasitus. Myös esimerkiksi diabetes, reumasairaus tai aiempi vamma voi liittyä vaivan kehittymiseen.
Oireet voivat olla pahimmillaan aamulla
Napsumisen lisäksi sormen tyvessä kämmenen puolella voi olla kipua ja paineluarkuutta. Joskus siinä tuntuu pieni kyhmy.
Aamulla sormi voi olla erityisen jäykkä ja takerteleva. Oire saattaa helpottaa päivän mittaan kättä käytettäessä, mutta toistuva lukkiutuminen on silti syytä ottaa puheeksi lääkärissä.
Vähennä oiretta pahentavaa kuormitusta
Alkuvaiheessa kannattaa tunnistaa, millainen tekeminen kipeyttää sormea. Toistuva voimakas puristaminen ja samojen käsiliikkeiden jatkaminen voivat kuormittaa jänteitä. Työssä ja harrastuksissa voi olla tarpeen keventää otetta, vaihtaa työskentelytapaa tai tauottaa tekemistä.
Kättä ei yleensä tarvitse jättää kokonaan käyttämättä. Tavoitteena on vähentää oiretta pahentavaa kuormitusta ja jatkaa tavallisia arjen toimia sen verran kuin käsi kohtuudella sallii. Kipua voidaan lievittää esimerkiksi paikallisella tulehduskipulääkkeellä.
Lääkäri tunnistaa napsusormen yleensä tutkimalla käden
Vastaanotolla lääkäri pyytää koukistamaan ja ojentamaan sormea sekä tunnustelee jänteen kulkua ja aristavaa kohtaa. Tyypillisen oirekuvan selvittämiseksi ei yleensä tarvita kuvantamistutkimuksia. Niitä voidaan käyttää, jos epäillään esimerkiksi vammaa tai nivelrikkoa.
Hoidossa voidaan käyttää yksilöllistä sormilastaa tai jännetupen seutuun annettavaa kortisonipistosta. Jos oireet eivät helpota, voidaan harkita leikkausta, jossa jänteelle vapautetaan lisää tilaa.
Lääkärin arvioon kannattaa hakeutua, jos takertelu pitkittyy tai haittaa käden käyttöä. Erityisesti silloin, kun sormen saa suoraksi vain toisella kädellä auttamalla, vaivaa ei kannata jäädä seuraamaan omin päin.
