Valkosormisuus eli Raynaud’n ilmiö

Valkosormisuus on tila, jossa sormet muuttuvat kylmässä ensin valkoisiksi ja lopulta sinertäviksi ja punoittaviksi.

Valkosormisuutta esiintyy väestössä noin 3-5 prosentilla.
Adobe
Valkosormisuutta esiintyy väestössä noin 3-5 prosentilla.

Valkosormisuus, jota kutsutaan myös Raynaud’n ilmiöksi johtuu pienten verisuonten poikkeavasta supistusherkkyydestä kylmäaltistuksen yhteydessä.

Valkosormisuus on yleinen vaiva, ja sen esiintyvyys väestössä on noin 3–5 prosenttia. Se voi aiheuttaa epämukavuutta ja haitata arkea, mutta asianmukaisella hoidolla sen oireita voidaan lievittää.

On tärkeää tunnistaa oireet ja hakeutua tarvittaessa lääkärin arvioon.

Raynaud'n ilmiön kaksi tyyppiä

Raynaud’n ilmiötä on kaksi eri tyyppiä: primaarinen Raynaud’n ilmiö sekä sekundaarinen Raynaud’n ilmiö.

Primaarinen Raynaud’n ilmiö on lieväoireinen ja hyvänlaatuinen. Se alkaa usein nuorella iällä ja on naisilla selvästi yleisempi kuin miehillä.

Sekundaarinen Raynaud’n ilmiö on oireiltaan vaikeampi muoto, joka liittyy usein reumaattisiin sidekudossairauksiin.

Valkosormisuuden oireet

Yksi tai useampi sormi tai varvas muuttuu kylmässä vitivalkeaksi, kun verisuonet supistuvat epätavallisen voimakkaasti.

Kohtaus kestää tyypillisesti noin 15–30 minuuttia.

Laukaisevia tekijöitä ovat kylmä ilma, kylmän esineen koskettaminen, tuuli, kostea ilma ja henkinen stressi.

Valkosormisuuden ennaltaehkäisy ja itsehoito

Lämpimästi pukeutuminen ja kylmäaltistuksen välttäminen ovat tärkeitä.

Tupakoinnin lopettaminen on suositeltavaa.

Vaikean valkosormisuuden ensisijainen lääkehoito on verisuonia laajentavat kalsiumsalpaajavalmisteet.

Jos Raynaud’n ilmiön taustalla on muu sairaus, se hoidetaan erikseen.

Itsehoitokeinoista ensisijainen on pitää sormet ja varpaat lämpiminä.
Adobe
Itsehoitokeinoista ensisijainen on pitää sormet ja varpaat lämpiminä.

Milloin lääkäriin?

Jos valkosormisuus on lievää eikä muita oireita ole, ei laboratoriotutkimuksia välttämättä tarvita.

Jos vaiva on kuitenkin häiritsevä, laboratoriokokeissa voidaan määrittää tulehdusarvot, verenkuva, reumafaktori ja tumavasta-aineet. Jos ne ovat normaalit, kyseessä on hyvänlaatuinen primaarinen Raynaud’n ilmiö, joka voi lieventyä iän myötä tai hävitä kokonaan.

Jos valkosormisuus on vaikea, alkaa yli 30 vuoden iässä ja siihen liittyy muitakin oireita, voi olla kyse sekundaarisesta Raynaud’n ilmiöstä. Siihen liittyviä muita oireita voivat olla muun muassa nivel- ja lihasoireet, silmien ja suun kuivuus, ihottumat, sormenpäiden haavaumat ja sydän- tai keuhko-oireet.

Sekundaarisen Raynaud’n ilmiön taustalla voi olla reumaattinen sidekudostauti.

Joskus sekundaarisen Raynaud’n ilmiön taustalla voi olla valtimonkovettumistauti, rannekanavaoireyhtymän aiheuttama hermopinne, jotkin lääkkeet (esimerkiksi beetasalpaajat), verisairaus tai työperäinen altistuminen toistuvalle tärinälle.

Näiden sairauksien toteamiseksi tai poissulkemiseksi voidaan tarvita alan erikoislääkärin arviota.

Sekundaariseen Raynaud’n ilmiöön voi liittyä muun muassa niveloireita.
Adobe
Sekundaariseen Raynaud’n ilmiöön voi liittyä muun muassa niveloireita.

Raynaud`n ilmiön lääkehoito

Jos itsehoito ei auta, voidaan harkita lääkehoitoa valkosormisuuteen.

Lääkehoidon perustana ovat kalsiumkanavan salpaajat. Myös nitrolaastareita ja iholle levitettävä nitrovoidetta voidaan käyttää.

Sekundaarisessa Raynaud’n ilmiössä hoidetaan sen taustalla olevaa muuta sairautta.