Sydän lyö nopeasti, vaikka istut rauhassa. Lukema voi herättää huolta: miksi sydän lyö näin kovaa, vaikka en tee mitään?
On hyvä huomioida, että paikallaan oleminen ei vielä tarkoita, että elimistö olisi levossa. Jännitys tai voimakas tunnetila voi nostaa terveenkin ihmisen sykkeen yli sataan lyöntiin minuutissa. Yksittäisestä lukemasta ei siksi voi päätellä, että sydämessä olisi jotakin vialla.
Jos tilanne kuitenkin toistuu, siihen kannattaa kiinnittää tarkempaa huomiota.
Mittaa leposyke rauhallisessa tilanteessa
Aikuisen leposyke on tavallisesti noin 50–90 lyöntiä minuutissa. Se kuitenkin vaihtelee ihmisestä toiseen ja samalla ihmisellä tilanteen mukaan.
Jos lukema yllättää, mutta vointisi on hyvä, istu rauhassa hetki ja mittaa uudelleen. Heti portaiden nousun tai kiireisen kotiintulon jälkeen mitattu syke ei kerro leposykkeestä.
Seurantaa varten kannattaa kirjata lukeman lisäksi, millaisessa tilanteessa mittaus tehtiin ja tuntuiko samalla esimerkiksi tykytystä tai huimausta. Näin mahdollisella lääkärikäynnillä on helpompi kuvata, mitä on tapahtunut.
Nopea syke ei aina tarkoita rytmihäiriötä
Sydän voi lyödä tavallista nopeammin, vaikka sen rytmi on normaali. Näin tapahtuu esimerkiksi jännittäessä: sydämen oma tahdistin nopeuttaa lyöntejä elimistön tarpeiden mukaan.
Rytmihäiriössä sydämen sähköinen toiminta sen sijaan häiriintyy. Tykytys voi alkaa yhtäkkiä ja loppua yhtä äkillisesti. Syke voi myös muuttua epäsäännölliseksi. Kaikki rytmihäiriöt eivät kuitenkaan tunnu selvästi, eikä niitä voi tunnistaa pelkän sykelukeman perusteella.
Siksi lääkärille on hyödyllistä kertoa lukeman lisäksi, alkoiko nopea syke vähitellen vai äkisti, kuinka kauan se kesti ja millainen olo sen aikana oli.
Jatkuvasti korkean leposykkeen syy kannattaa selvittää
Jos syke on toistuvasti yli sata levossa eikä tilanteelle löydy selvää selitystä, varaa aika terveydenhuoltoon. Myös selvä, jatkuva muutos omassa tavanomaisessa leposykkeessä kannattaa ottaa puheeksi.
Taustalla voi olla esimerkiksi anemia tai kilpirauhasen liikatoiminta. Nopea syke ei siis aina johdu itse sydämen sairaudesta.
Sydänfilmi kertoo, millainen rytmi on
Vastaanotolla selvitetään, onko syke jatkuvasti nopea vai tuleeko tykytys kohtauksina. Myös muut oireet, sairaudet ja käytössä olevat lääkkeet auttavat tutkimusten suunnittelussa.
Sydänfilmi eli EKG näyttää sydämen sähköisen toiminnan ja auttaa tunnistamaan rytmihäiriön. Jos tykytys tulee vain ajoittain, tavallinen sydänfilmi voi olla oireettomana otettuna normaali. Silloin rytmiä voidaan tarvittaessa seurata mukana kannettavalla laitteella vuorokauden tai pidempään. Tätä kutsutaan Holter-tutkimukseksi.
Milloin nopea syke vaatii kiireellistä hoitoa?
Äkillisesti alkava voimakas tykytyskohtaus on eri tilanne kuin vähitellen kohonnut leposyke. Uusi tykytyskohtaus pitää tutkia. Jos kohtaus jatkuu, hakeudu päivystykseen: sydänfilmi on erityisen hyödyllinen juuri oireen aikana.
Jos nopeaan sykkeeseen liittyy rintakipua, voimakasta heikotusta tai pyörtymisen tunnetta, tarvitset kiireellisen arvion. Voimakkaan rintakivun, vaikean hengenahdistuksen tai tajunnan menetyksen yhteydessä soita 112.
