Punkkirokotus tulee helposti mieleen vasta kevään ensimmäisillä metsäretkillä. Rokotussarjan voi kuitenkin aloittaa jo syksyllä. Perusrokotuksia suosittellaan otettavaksi mieluiten kylmään vuodenaikaan, punkki- ja tartuntariskikauden ulkopuolelle. Lokakuussa aloittaminen jättää hyvin aikaa rokotusten ottamiseen ennen seuraavaa kevättä.
Syksyä ei silti pidä ajatella kokonaan punkittomana aikana: punkkisyyni kuuluu myös sieniretken jälkeisiin rutiineihin.
Kenelle TBE-rokote on tarpeen?
Rokotustarpeeseen vaikuttavat oleskelualue ja se, kuinka paljon luonnossa liikkuu. Rokotuksesta hyötyvät erityisesti ihmiset, jotka asuvat tai viettävät paljon aikaa alueilla, joilla puutiaisaivotulehdusta esiintyy, ja altistuvat siellä puutiaisten puremille.
Myös ulkomaanmatkan suunnitelmat kannattaa huomioida. Pelkkä lyhyt kaupunkiloma ei yleensä edellytä TBE-rokotusta, mutta pitkä oleskelu ja luonnossa liikkuminen taudin esiintymisalueella voivat antaa siihen aiheen.
TBE esiintyminen voi olla hyvin paikallista, jopa saman kunnan sisällä. Oman asuin- tai mökkialueen ajantasainen rokotussuositus kannattaa siksi tarkistaa THL:n tiedoista tai lähimmästä terveydenhuollon pisteestä.
Montako punkkirokotetta tarvitaan?
Tavanomaiseen perusrokotussarjaan kuuluu kolme annosta:
- ensimmäinen annos aloittaa sarjan
- toinen annos annetaan yleensä 1–3 kuukauden kuluttua ensimmäisestä
- kolmas annos annetaan valmisteesta riippuen 5–12 tai 9–12 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta
Kolmannen annoksen ajankohta sovitaan käytetyn rokotteen mukaan. Ensimmäinen tehoste annetaan yleensä kolmen vuoden kuluttua perussarjasta. Myöhempien tehosteiden aikataulu määräytyy muun muassa iän perusteella.
Yksi annos ei vielä anna riittävää suojaa. Kahdella annoksella saadaan jo suojaa tulevalle punkkikaudelle, mutta kolmas annos tarvitaan perussarjan täydentämiseen.
Miksi rokotus kannattaa ottaa ennen altistumista?
TBE-virus voi siirtyä puutiaisesta ihmiseen jo minuuteissa pureman jälkeen. Siksi nopeasti tehty punkin poistaminen ei suojaa TBEä samalla tavoin kuin se vähentää borrelioosin riskiä. Rokotussuoja on tarkoitus rakentaa ennen altistumista.
Puutiaisaivotulehdukseen ei ole parantavaa lääkehoitoa. Osalle sairastuneista voi jäädä pitkäaikaisia hermosto-oireita, ja vakavan taudin riski kasvaa iän myötä. Rokotus on keino ehkäistä sairastumista.
Rokotettukin tarvitsee punkkisyynin
TBE-rokote ei estä punkkia kiinnittymästä ihoon eikä suojaa borrelioosilta. Peittävä vaatetus ja ihon tarkistaminen ovat siis tarpeen myös rokotetulle.
Borrelia siirtyy puutiaisesta ihmiseen hitaammin kuin TBE-virus. Ihon tarkistaminen ja kiinnittyneen punkin nopea poistaminen vähentävät siksi borrelioositartunnan riskiä.
