1. Voiko diabetesta sairastaa niin, ettei huomaa mitään?
Kyllä. Tyypin 2 diabeteksessa verensokeri voi nousta niin vähitellen, että sairaus löytyy vasta muusta syystä otetussa verikokeessa. Tyypin 1 diabeteksessa tilanne on usein toinen: jano lisääntyy, virtsaa tulee tavallista enemmän ja paino voi laskea nopeasti. Jos tällaisia oireita ilmaantuu muutamassa päivässä tai viikossa, tutkimuksiin pitää hakeutua viipymättä.
2. Voiko aikuinen sairastua tyypin 1 diabetekseen?
Voi. Ikä ei ratkaise diabeteksen tyyppiä. Tyypin 1 diabeteksessa haiman insuliinia tuottavat solut tuhoutuvat ja oma insuliinintuotanto hiipuu. Tyypin 2 diabeteksessa insuliinia yleensä erittyy, mutta sen vaikutus on heikentynyt eikä elimistö pysty tuottamaan sitä tarpeeseen nähden riittävästi.
3. Onko tyypin 2 diabetes perinnöllistä?
Alttius sairastua tyypin 2 diabetekseen voi periytyä. Jos äidilläsi tai isälläsi on tyypin 2 diabetes, oma sairastumisriskisi on keskimääräistä suurempi. Sairastuminen ei kuitenkaan ole väistämätöntä. Säännöllinen liikunta ja terveelliset ruokailutottumukset pienentävät riskiä myös silloin, kun diabetesta on suvussa.
4. Voiko paastoverensokeri olla normaali, vaikka sairastaisi diabetesta?
Kyllä. Paastoverensokeri kertoo, paljonko veressä on sokeria yön paaston jälkeen. Arvo voi olla normaali, vaikka verensokeri nousisi aterioiden jälkeen liian korkeaksi. Jos tyypin 2 diabetesta epäillään, lääkäri voi suositella sokerirasituskoetta. Siinä verensokeri mitataan ensin paaston jälkeen ja uudelleen kaksi tuntia glukoosijuoman nauttimisen jälkeen. Jälkimmäinen mittaus voi paljastaa häiriön, joka ei näy paastoarvossa.
5. Mitä pitkäaikaissokeri kertoo?
Pitkäaikaissokeri eli HbA1c kertoo, millä tasolla verensokeri on keskimäärin ollut edeltävien viikkojen aikana. Jos diabeteslääkitystä on muutettu, tulos auttaa arvioimaan, onko verensokeri asettunut lähemmäs hoitotavoitetta. Yksittäiset aterianjälkeiset nousut tai liian matalat verensokeriarvot eivät kuitenkaan erotu tuloksesta.
6. Onko esidiabetes jo diabetes?
Ei. Esidiabetes tarkoittaa, että paastoverensokeri on tavallista korkeampi tai että verensokeri laskee sokerirasituskokeessa tavallista hitaammin, mutta diabeteksen toteamisraja ei ylity. Löydös on hyödyllinen, sillä tässä vaiheessa tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riskiä voi vielä pienentää esimerkiksi liikkumalla säännöllisesti.
7. Tarvitseeko jokainen diabetesta sairastava insuliinia?
Tyypin 1 diabeteksessa insuliini on välttämätöntä, koska elimistö ei enää itse tuota sitä riittävästi. Tyypin 2 diabetesta voidaan hoitaa muillakin lääkkeillä. Jos oma insuliinintuotanto vähenee vuosien mittaan, myös insuliinihoito voi tulla tarpeeseen. Se ei tarkoita, että ihminen olisi hoitanut sairauttaan huonosti.
8. Tarvitseeko jokaisen diabetesta sairastavan seurata verensokeriaan päivittäin?
Ei. Seurannan tarve riippuu diabetestyypistä ja hoidosta. Tyypin 1 diabeteksessa ensisijainen seurantatapa on glukoosisensori. Se mittaa glukoosipitoisuutta ihonalaisesta kudosnesteestä ja näyttää lukeman lisäksi, onko sokeritaso nousussa vai laskussa.
Sensorista voi olla hyötyä myös tyypin 2 diabeteksessa, etenkin jos insuliinia pistetään useita kertoja päivässä. Jos taas verensokeri pysyy tavoitteessa eikä käytössä ole lääkitystä, joka voi laskea sen liian matalaksi, päivittäisiä sormenpäämittauksia ei yleensä tarvita.
9. Miksi diabeteksen hoidossa seurataan myös verenpainetta ja kolesterolia?
Diabetes suurentaa sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Hyvä verensokeri on tärkeä, mutta se ei poista korkean verenpaineen tai suuren LDL-kolesterolipitoisuuden vaikutusta valtimoihin. Siksi vastaanotolla voidaan keskustella verenpaineen tai kolesterolin hoidosta, vaikka verensokeri olisi tavoitteessa.
10. Miten diabetes vaikuttaa munuaisiin?
Pitkään koholla oleva verensokeri voi vaurioittaa munuaisten pieniä verisuonia. Yksi varhainen merkki vauriosta on, että virtsaan alkaa erittyä tavallista enemmän albumiinia eli yhtä veren valkuaisaineista. Muutos ei yleensä aiheuta oireita, mutta se voidaan havaita virtsanäytteestä. Jos munuaistauti etenee, munuaisten kyky suodattaa verta voi heikentyä. Tätä seurataan verikokeella. Verensokerin ja verenpaineen hyvällä hoidolla voidaan hidastaa taudin etenemistä.
